VTT satsaa kiertotalouteen – ”Metalleja saatava talteen vähemmästä enemmän”

Teknologian tutkimuskeskus VTT tukee kaivosteollisuuden materiaalien kiertoa, sivuvirtojen hyödyntämistä ja hydrometallurgian kiertotaloutta uudella tutkimusprofessuurilla.

“Energia-alan vihreä siirtymä ja liikenteen sähköistyminen ovat Ukrainan sodan myötä entistä kiireellisempiä ja kriittisempiä niin Suomen kuin koko Euroopan huoltovarmuuden kannalta”, sanoo johtaja Tua Huomo.

”Siirtymä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman kaivannaisia, ja toistaiseksi Eurooppa on pitkälti muualta, kuten Venäjältä ja Kiinasta, saatavien raaka-aineiden varassa. VTT vahvistaa siksi koko Euroopan kannalta kriittisen alan tutkimusta.”

Kaksivuotisessa Circular Economy of Energy Metals -professuurissa aloitti lokakuun alussa tekniikan tohtori, kauppatieteiden maisteri Päivi Kinnunen, joka on työskennellyt alan johtavana tutkijana VTT:ssä jo pitkään.

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n laskelmien mukaan globaali vihreä siirtymä veisi nykyisillä metallin tuotantomäärillä ja käyttöteknologioilla satoja vuosia. Esimerkiksi koboltin ja nikkelin tarve olisi parinkymmenen vuoden kuluttua nykyiseen verrattuna 20-kertainen ja litiumin jopa 40-kertainen.

”Metalleja pitää siis saada talteen vähemmästä enemmän”, Kinnunen kiteyttää.

Sekään ei tosin vielä auta, vaan myös metallien kulutusta on kyettävä suitsimaan.

Maksimaalinen hyöty

VTT:n tarkoituksena on tarkastella materiaalivirtoja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimuskeskuksen pilottitehtaassa Espoon Bioruukissa testataan parhaillaan, kuinka erilaisista virroista saadaan eroon muutakin kuin tietty päämetalli, vaikkapa sinkin lisäksi myös rauta, joka sopii vedenpuhdistuskemikaaliksi.

”Kun materiaali on jo valmiiksi maasta kaivettu ja jauhettu, se kannattaa hyödyntää maksimaalisesti”, Kinnunen korostaa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että parhaat malmiot on käytetty jo aikaa sitten, paljon ennen nykyistä energiakriisiä.

”Joskus jätemateriaaleissa on jopa enemmän metallia kuin itse kaivoksessa.”

Metallien entistä tehokkaampi talteenotto jäte- ja sivuvirroista luo myös investointeja ja uusia bisnesmahdollisuuksia sekä teknologiakehittäjille että niille, joilla materiaaleja on.

Kaivosalalla kehitteillä olevan materiaalien jäljitettävyyden avulla voidaan varmistaa, että ne on tuotettu sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti vastuullisesti.

Teksti: Kemiamedia.fi

Kuva VTT. Espoon Bioruukissa toimiva VTT:n hydrometallurgian pilottitehdas tähtää siihen, että kaikki materiaalit saadaan kiertoon.