Uusi oppimateriaali poimii helmiä

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry on julkaissut uuden, sähköisen oppimateriaalipaketin.

Kiertohelmiä – kierrätyksellä uusiomateriaaleja -oppimateriaali esittelee 15 uusioraaka-ainetta ja kertoo, miten ne kiertävät sekä millaisia ympäristövaikutuksia niillä on.

Digitaalinen, maksuton oppimateriaali soveltuu opetuksen tueksi yläkoululuokista ylöspäin. Se käy myös kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Materiaali osoittaa, että uusioraaka-aineilla on tärkeä rooli kestävässä, kiertotalouteen perustuvassa yhteiskunnassa.

Konkreettisia esimerkkejä ympäristöhyödyistä

Oppimateriaali kertoo esimerkiksi, että Euroopassa syntyy rakennusten purkamisen yhteydessä 2,5 miljoonaa tonnia mineraalivillajätettä, joka menee usein kaatopaikoille. Jos materiaali hyödynnettäisiin kierrätysvillana, kuten Suomessa, yhdellä asennuskontillisella kierrätysvillaa voitaisiin säästää kaksi miljoonaa wattia energiaa verrattuna neitseellisen villan valmistukseen.

Betonimurskeen kierrätys puolestaan sitoo päästöjä. Rakenteissa oleva betonimurske sitoo karbonisoitumisen seurauksena hiiltä niin paljon, että siihen voi sitoutua jopa kolmannes sementin valmistuksessa aiheutuneista päästöistä.

Kartongista, pahvista ja keräyspaperista saatava kierrätyskuitu korvaa puuta. 70 kiloa kotikeräyspaperia säästää yhden puun.

Kierrätetyn metallin käyttö vähentää energiankulutusta 60-95 prosenttia neitseellisen metallin käyttöön verrattuna. Kierrätysmetallilla voidaan myös pienentää painetta uusien metallien louhinnalle. Näin voidaan vähentää kaivostoiminnan ympäristöhaittoja.

Lasin valmistus puolestaan kuluttaa jopa 30 prosenttia vähemmän energiaa, jos raaka-aineena käytetään kierrätyslasia kvartsihiekan sijasta.

Kuluttajien tekemällä jätteen lajittelulla on merkitystä: Kilo lajiteltua lasipakkausjätettä kiinteistön keräyssäiliössä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin puoli kiloa verrattuna siihen, että lasipakkausjäte päätyisi sekajätteeseen. Jokainen suomalainen palauttaa kiertoon vuodessa keskimäärin 4 kiloa lasipakkausjätettä ja vähentää tällä tavalla kaksi kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Suomessa uusiokäytetään vuodessa noin 61 000 tonnia renkaita. Maanrakennuksessa rengasleike voi korvata maasta louhittavaa kiviainesta.

Akkujen ja paristojen sisältämästä raaka-aineesta yli puolet voidaan käyttää uudelleen teollisuudessa. Lyijyakkujen sisältämää lyijyä voidaan kierrättää lähes loputtomasti, sillä sen laatu ei juuri heikkene kierrätysprosessissa.

Romuajoneuvojen kierrätysaste voidaan oikeaoppisella kierrätysprosessilla nostaa jopa 95 prosenttiin. Yhden auton metalleista saisi tehtyä noin 670 kattilaa sekä yli 12 000 haarukkaa ja veistä.

Lataa materiaali: https://uusioraaka-aineliitto.fi/kiertohelmia/