Unohda pikamuoti, suosi suomalaista

“Moni meistä ostaa halpoja vaatteita, joita käyttää vain hetken aikaa. Suuri osa myydyistä vaatteista päätyy nopealla kierrolla jätteeksi.”

Näin tiivistää pikamuodin aiheuttaman ympäristöongelman muotoilun ja muodin tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.

Halpistuotteiden kertakäyttöisyys saa aikaan sen, että maailman vaateteollisuuden tuotantomäärät ovat paisuneet valtaviksi.

Peiliin katsomisen paikka on sekä vaatteiden valmistajilla että lopputuotteiden kuluttajilla.

”Suurimmat ympäristöhaitat koituvat Kaakkois-Aasian ja muiden halpatuotantomaiden osaksi. Sinne kerääntyvät myös vaateteollisuuden sosiaaliset ongelmat”, professori huomauttaa.

Ensinnäkin tuotteen matka kuidusta vaatteeksi on hyvin pitkä.

”Vaatii monta prosessia, jotta puuvillasta tai polyesteristä saadaan kangasta ja kankaasta valmiita vaatteita. Jokainen prosessin osa kuluttaa resursseja.”

Haitat eivät näy hinnassa

Vaatteiden valmistuksessa käytetään runsaasti myrkyllisiä kemikaaleja, ja kemikaalikuorma on suurin halvan tuotannon maissa.

“Lisäksi niissä tekstiiliteollisuuden vedet päästetään usein puhdistamattomina takaisin vesistöihin.”

Vauraissa maissa vaatteiden ympäristövaikutukset liittyvät tekstiilijätteeseen. Jätteestä valtaosa joutuu poltettavaksi, kun muita käsittelyjärjestelmiä ei juuri ole.

Vaatteiden tuotannon ja kulutuksen järjestelmässä vallitsee siis paha epätasapaino.

“Kokonaisuutena järjestelmä ei toimi kestävästi”, Niinimäki summaa.

Vaatteet ovat investointi

Vastuullisen kuluttajan pitäisi tietää ja ymmärtää ostopäätöksensä seuraukset. Jokaista ostosta pitäisi Niinimäen mukaan harkita huolella ja välttää lyhytikäistä muotia. Vaatteen käyttöiän pidentäminen on iso askel oikeaan suuntaan.

“Vaatteet olisi nähtävä investointeina. Meidän tulisi pyrkiä ostamaan laadukkaita vaatteita, jotka kestävät käytössä kauan, ja pitää vaatteistamme huolta.”

Tärkeää on tunnistaa se, milloin on todella tarve ostaa uutta. Usein saman asian hoitaa vanhan vaatteen muokkaus tai muodistaminen.

Professori on tyytyväinen siitä, että uusi, nuori sukupolvi hyväksyy kirpputorivaatteet.

“Vaatteen käyttöikää saadaan pidennettyä, kun se menee käyttäjältä toiselle.”

Niinimäki neuvoo myös kannattamaan kauppoja, joissa vaatteita voi sovittaa ja ostopäätöstä pohtia pidempään.

“Verkko-ostaminen on usein huono vaihtoehto. Siinä tekee helpommin heräteostoksia, jotka eivät aina osu nappiin.”

Lisäksi on parempi suosia Suomen ja lähialueiden vaatetuotantoa.

“Suomessa ja muualla Euroopassa otetaan paremmin huomioon niin ympäristöasiat kuin tuotantoon liittyvät sosiaaliset kysymykset, kuten tehtaiden työolot ja kunnolliset palkat. Täällä ollaan myös tarkempia kemikaalien käyttäjiä.”

Teksti: Emma Kaustara.

Kuva: Elina Saarinen.