Torilla tavataan – ja muita mietteitä elektroniikan kiertotaloudesta

Englanninkielisen Wikipedian määrittelyn mukaan markkinapaikka on ”… a location where people regularly gather for the purchase and sale of provisions, livestock, and other goods”.

Markkinat ja torit ovat pitäneet pintansa ja vakiinnuttaneet paikkansa yhteiskunnassamme jo pitkälti ennen ajanlaskumme alkua. Torit ovat edustaneet vaihdannan ja kohtaamisten paikkaa. Samalla niistä on muodostunut kulttuurihistoriallisesti sekä arkkitehtonisesti tärkeitä maanmerkkejä ja usein myös nykyajan turistinähtävyyksiä.

Internet-teknologioiden kasvu on vienyt markkinoita verkkoon. Vuonna 2020 Business Finlandin tekemän Global Marketplaces -selvityksen mukaan 61 % globaalista B2C-verkkokaupasta tapahtuu verkon markkinapaikoissa, joita on maailmanlaajuisesti satoja.

Samaan aikaan näiden markkinapaikkojen myynti kasvaa nopeammin kuin muiden online-kanavien tai kivijalkamyymälöiden. Vaikka tarkastelu koskikin ensisijaisesti B2C markkinapaikkoja antaa se kuvan suunnasta myös B2B puolella.

Markkinapaikkojen toimintaan liittyy myös paljon ongelmia. Loppuvuonna 2021 kolmekymmentä eurooppalaista elinkeinoelämän organisaatiota ja kansalaisjärjestöä laativat vetoomuskirjeen EU:n päätöksentekijöille verkon markkinapaikkojen sääntelyn tiukentamista.

Siinä vaadittiin markkinapaikoille säädettäväksi selkeitä velvollisuuksia, kuten velvollisuus osoittaa, että heidän tarjoamansa tavarat ja palvelut täyttävät EU:n vaatimukset. Sääntely katsotaan tarpeelliseksi kilpailun tasavertaisuuden lisäksi osin siksi että tarjolla on jatkuvasti tavaroita ja palveluita, jotka ovat vaarallisia, väärennettyjä, haitallisia ympäristölle tai muilla tavoin laittomia. Toistaiseksi asian käsittely on kesken, mutta sen odotetaan valmistuvan vuoden 2022 aikana.

CEDIM-hanke luo markkinapaikan

Lähdimme osana ammattielektroniikan kiertotalouteen keskittyvää CEDIM-hanketta selvittämään, olisiko markkinoilla tarvetta tai eri sidosryhmillä kiinnostusta erityisesti ammattielektroniikan markkinapaikalle.

Cedim Pilot A -hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja se toteutetaan Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulujen sekä Fiare Oy:n yhteistyönä.

Hankkeessa luodaan B2B -markkinapaikka ehjille, käytetyille tietotekniikkalaitteille, jotta laitteitta, varaosia ja elektroniikassa käytettyjä materiaaleja voitaisiin uusiokäyttää paremmin. Markkinapaikan pilotti käynnistyy toukokuussa 2022 ja jatkuu syyskuun loppuun.

Laitteet päätyvät romuksi

Toteutimme haastattelututkimuksen. Haastateltavia oli yhteensä 15 henkilöä.

Heidän roolinsa olivat moninaisia kuten kiertotalousasiantuntija, kestävän kehityksen johtaja, toimitusjohtaja, yrittäjä, Head of Environment ja liiketoimintajohtaja. Toimialoista edustettuina olivat mm. tietotekniikkapalvelut, siivouspalvelut, laitehuolto, sairaanhoito, muuttopalvelut sekä verkkoliikennepalvelut.

Arvioiden mukaan Suomessa jopa puolet elektroniikasta päätyy keräys- ja kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle ( https://circhubs.fi/tietopankki/sahko-ja-elektroniikkaromu-ser/ ). Jokin siis edelleen hidastaa käytettyjen elektroniikkalaitteiden uusiokäyttöä ja ne todella päätyvät SER:iksi eli sähkö- ja elektroniikkalaiteromuksi.

Asennemuutosta tarvitaan

Osa vastaajista olivat selkeitä edelläkävijöitä – Kiertotaloutta oli mietitty pitkään ja paljon ja se myös heijastui ja näkyi näiden yritysten liiketoimintamalleissa. Toisaalta löytyi myös niitä yrityksiä, jotka haluavat tehdä jotakin kiertotalouden edistämiseksi, mutta eivät oikein tiedä mitä.

Erityisesti toimitusjohtajan pohdinta suhteessa hallituksen tai muiden sidosryhmien paineeseen oli kiinnostavaa. Tuli esimerkiksi eteen tilanteita, joissa hallitus oli kysynyt toimitusjohtajalta, miten yritys huomioi kiertotalouden. Kun toimitusjohtaja ei osannut vastata, hän etsi kuumeisesti erilaisia helposti toteutettavia vaihtoehtoja, millä todentaa kiertotalouden huomiointi. Kun mietitään keinoja vaikuttaa ihmisten asenteisiin kiertotalouteen/ kierrätettyihin laitteisiin, juuri toimitusjohtajat voivat olla hyvä keino edistää tätä kulttuurin muutosta.

Ennakkoluulot ja asenteet käytetyn ostamista kohtaan muodostavat haasteen.

Asenteet muuttuvat hitaasti. Useassa haastattelussa kävi ilmi, että suomalaiset eivät vielä ole täysin valmiita siirtymään ostamaan käytettyjä laitteita. Käytetty laite saatetaan nähdä huonompana vaihtoehtona, eikä osata huomioida oikean käytön, säännöllisten huoltojen ja tehtyjen korjausten vaikutuksia käyttöiän pidentymiseen ja laitteen toimivuuteen.

Haastatteluista kävi myös ilmi, että kierrätetyn laitteen antaminen työntekijälle saattaisi viestiä arvostuksen puutteesta.

Suomessa on vielä lapsenkengissä ajatus, että yritykseen voisi ostaa elektroniikkaa käytettynä. Erään johtajan sanoin: ”Yrityksen TJ:t tai vastuullisuusjohtajat voi olla valmiimpia kuin vaikka IT tyypit. Ei voi olla IT tyypin vastuulla ehdottaa käytettyjen laitteiden ostamista. Toimareilla voi olla enemmän rohkeutta lähteä ehdottamaan tällaista. Voi olla ihan aito pelko omasta työpaikasta ja siinä onnistumisessa; mitä jos meneekin hankinta pieleen kun ostetaan käytettyä”

Intuitiviinen, helppo ja muita bucket list- toiveita

Haastatteluissa esiteltiin vastaajille idea käytetyn elektroniikan sähköisestä markkinapaikasta ja kysyttiin, minkälaisia toiveita ja tarpeita tuli mieleen suhteessa markkinapaikan toimintaan.

Eniten mainintoja saanut tärkeä elementti on luottamus myyjään. Ensisijaisesti toivottiin, että myyjät ovat seulottuja, valikoituja ja mahdollisesti myös tunnistettavissa. Ostajille on tärkeää nähdä, kuka myyjä on ja kenellä laite on ollut. Koettiin, että myyjien määrää pitää karsia.

Luottamukseen liittyy myös halu tietää, minkälaisessa käytössä tai ympäristössä myytävä laite on aiemmin palvellut. Selkein vaatimus kuitenkin oli, että palvelusta ei tulisi tehdä täysin avointa kaikille, koska silloin luotettavuus ja laatu kärsisivät liikaa.

Helppous nousi sanana esille jokaisessa haastattelussa pohdittaessa markkinapaikan toimintaa. Helppous kuitenkin tarkoittaa hieman eri asioita eri sidosryhmille.

Enimmäkseen helppous tarkoitti yksinkertaista ja intuitiivista käyttöliittymää. Alustan idea on loppujen lopuksi aika monimutkainen, mutta se pitää saada mahdollisimman pitkälle yksinkertaistettua sekä ostajan että myyjän näkökulmasta.

Tietoturva kuntoon

Selkein yksittäinen vaatimus ja osin myös pelko ja este liittyy tietoturvaan. Sekä ostajan että myyjän näkökulmasta laitteiden sisältäneiden tietojen tuhoamisen täytyy olla aukottomasti kunnossa. Tietojen pitää ehdottomasti olla tuhottuja ja laitteiden tyhjennykseen liittyvän prosessin täytyy olla myös selkeästi viestitty ja vastuutettu. Erillinen tuhoamistodistus nähtiin myös arvokkaana.

Osittain kenties edellä kuvatuista vaatimuksista johtuen alustalle toivottiin myyntipalvelua. Erityisesti kiertotalouteen ja elektroniikan uusiokäyttöön liittyy monia asioita, kuten juuri tietoturva ja esiasennukset, jotka pitää huolehtia laitteiden oston ja käyttöönoton yhteydessä.

Ensiarvoisen tärkeää on laitteiden toimivuus tai takuu toimivuudesta. Tämä on kenties potentiaaliselle ostajalle kaikkien tärkein näkökulma, kun taas tietoturva on potentiaaliselle myyjälle tärkein näkökohta. Takuun huomioiminen antaa tunteen, ettei ostajaa jätetä yksin.

Ovatko esteet vain hidasteita?

Luottamus ja tietoturva olivat myös suurimpia esteitä markkinapaikan käytölle. Esteissä tosin luottamus käsitti sekä luottamuksen myyjään että luottamuksen ostajaan.

Yritykset esimerkiksi haluavat tarkoin tietää, minne heidän koneensa mahdollisesti päätyvät, ja huolehtia siitä, etteivät ne joudu ”kaikenlaisten jobbarien” kynsiin.

Tietoturvan osalta moni koki, että on helpompi fyysisesti tuhota laite kuin puhdistaa se tietoturvallisesti jatkokäyttöä varten.

Spesifiin ammattielektroniikkaan, vaikkapa lääkintälaitteisiin tai siivouslaitteisiin, liittyi myös omia tärkeitä näkökohtia. Vastaajat pohtivat esimerkiksi laitteen huolto- ja korjaushistoriaa ja sen aukottomuutta tai vastuukysymyksiä huollettaessa lääkinnällisiä laitteita.

Toisaalta rankoissa oloissa olleet laitteet ja vaikkapa niiden sähköturvallisuus mietityttivät. Nämä pohdinnat liittyvät laajemminkin huoltoon ja vastuukysymyksiin, mikä on selkeästi elementti, minkä vastaajat kokevat loistavan poissaolollaan, kun alustoista on kyse.

Yhteenveto: Markkinapaikalle olisi tilaus

Haastattelujen perusteella B2B-elektroniikan kierrätyksen ja uusiokäytön markkinapaikalle voisi olla tilaa.

Markkinapaikka voisi tarjota tavan toteuttaa kiertotaloutta matalan kynnyksen palvelun kautta.

Markkinapaikka voi istua myös osaksi jo toimivaa resurssitehokkuuteen tähtäävää toimintamallia ja tarjota mahdollisuuden kustannusten optimointiin ympäristöargumenttien lisäksi. Markkinapaikka voisi tarjota yrityksille mahdollisuuden osallistua hyväntekeväisyyteen ja saada sitä kautta brändiarvoa.

B2B-elektroniikan kierrätys ei tällä hetkellä ole yrityksille erityisen vaikeaa tai kallista. Ostetut laitteet on lisäksi jo ostettaessa lisätty kirjanpitoon ja poistojen kautta huomioitu jo tuloksessa. Lähtökohtaisesti kierrätys toimii ja näin ollen siihen ei olla aktiivisesti etsimässä ratkaisuja.

Tätä taustaa vasten peilaten rakennettavan ratkaisun täytyy olla erinomainen, jotta siirtyminen sen käyttöön olisi houkuttelevaa. Tämä edellyttää mittavaa käyttäjätestausta palvelun kehittämisen vaiheissa.

Teksti: Minna-Maari Harmaala ja Marika Alhonen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kuva: Scanstockphoto.