Tekstiilikierrätys on Keski-Euroopassa kannattavaa bisnestä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

14.12.2016

Keski-Euroopassa kiertotalous on liiketoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin bisnes. Suomen Tekstiili & Muoti ry toteutti lokakuun lopussa tekstiilikierrätyksen ratkaisuihin keskittyvän opintomatkan Saksaan ja Hollantiin. Matka tarjosi osallistujille niin inspiraatiota kuin uusia kontakteja ja ideoita. Samalla se osoitti, että kiertotalous ei ole mikään uusi juttu.

Yksi vierailukohteista oli saksalainen Borgers AG, joka hyödyntää tekstiilijätettä autoteollisuuden sisätila- ja eristysmateriaaleihin. Toiminta alkoi jo 1800-luvun puolella, jolloin yritys aloitti hevoskärryjen pehmusteiden valmistamisen materiaalinaan tekstiiliteollisuuden ylijäämä. Hollantilainen matto- ja lattiamateriaalien valmistaja Desso puolestaan esitteli kehittämäänsä suljetun kierron mallia, jonka avulla kaikki tuotteet voitaisiin tulevaisuudessa kierrättää.

Riippumatta tuotteesta tai konseptista Keski-Euroopassa tekstiilien kiertotalous nähdään osana tämän päivän kannattavaa liiketoimintaa. Matkalla nousi vahvasti esiin, kuinka uudet innovatiiviset ratkaisut ovat lähteneet liikkeelle asiakkaiden tarpeista parantaa tuotteen ominaisuuksia tai rakentaa ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Kierrättämisen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa.

Suomessa jätteeksi päätyy vuosittain noin 55 miljoonaa kiloa tekstiiliä, josta suurin osa hyödynnetään tällä hetkellä energiana. Tekstiilien kierrätyspotentiaalin tiedetään olevan hyvä, ja useat suomalaiset tekstiili- ja vaatetusalan yritykset ovat jo aktiivisesti etsimässä kiertotaloudesta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan kuitenkin toimialojen välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä ainoa teollisessa mittakaavassa tekstiilijätettä hyödyntävä toimija Suomessa on Dafecor Oy. Yritys valmistaa muun muassa öljyntorjuntamattoja ja rakentamiseen suunniteltuja eristämistuotteita tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleista.

Tekstiilijätteen osuus on noin 5-8 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä Suomessa. Arvioiden mukaan määrä mahdollistaisi yhden tai kahden Hollannissa nähdyn VAR Frankenhuisin kaltaisen mekaanisen kierrätyslaitoksen toiminnan Suomessa. Jotta tekstiilijätteen keräys ja käsittely olisivat taloudellisesti kannattavia, tarvitaan uusia tekstiilijätettä hyödyntäviä teollisen mittakaavan toimijoita. Lisäksi tekstiilijätteen lajittelu vaatii tekniikan kehittämistä.

Vierailu Keski-Eurooppaan osoitti, että kilpajuoksu kiertotalouteen liittyvien kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämiseksi on kansainvälisesti erittäin kovaa. Jotta suomalaiset yritykset pysyisivät kehityksessä mukana ja kiertotaloudesta saavutettaisiin kilpailuetua, on toimintamalleja rakennettava ja pullonkauloja ratkaistava nyt.

Anna-Kaisa Auvinen
toimitusjohtaja
Suomen Tekstiili & Muoti

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin