Tekoälyrobotteja, oppivia koneita, pölytöntä ja hajutonta – Tältä näyttää maailman moderneimmassa kierrätyslaitoksessa Vantaalla

Mauri Lielahti kiersi 30 miljoonan euron shekki takataskussaan Euroopan kierrätyslaitokset ja valitsi parhaat palat Vantaan-laitokseen.

Vihreät, sähkönsiniset ja hopeiset laservalot viipaloivat 150-metrisen tehdashallin ilmaa ystävänpäivänä 2022. Elinkeinoministeri Mika Lintilä leikkaa nauhan. Samassa kuuluu, kuinka Vantaan Remeon kierrätyslaitos kaksine linjastoineen herää eloon.

Kuljettimet käynnistyvät ja alkavat puskea rakennus- ja purkujätettä tekoälyrobottien tunnistettavaksi ja lajiteltavaksi. Toisella puolella hallia optiset erottimet lajittelevat kaupan ja teollisuuden jätteitä sekä rakennus- ja purkujätteen joukosta eroteltua pahvia, kuitua ja muovia.

Se, mikä oli ennen jätettä, muuntuu datan ja teknologian avulla linjastoilla puhtaiksi ja laadukkaiksi uusiomateriaaleiksi teollisuuden käyttöön.

Tavoitteisiin päästiin jo

Suomen ja EU:n lainsäädäntö edellyttää, että rakennus- ja purkujätteestä saataisiin materiaalina kierrätettyä 70 prosenttia. Tavoitteeseen on ollut vaikea päästä perinteisillä menetelmillä.

Remeon dataan ja tekoälyyn pohjautuva uusi kierrätyslaitos näyttää onnistuneen siinä, missä muut eivät:

”Erittäin suurta ylpeyttä äänessäni sanon, että laitos on toteuttanut tavoitteet niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Jo ensimmäisellä kvartaalilla pääsimme rakennus- ja purkujätteen linjastolla tavoitteeseemme eli kierrätysaste oli 71,8 prosenttia”, sanoo Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti.

Muovijätteet voidaan uudessa laitoksessa lajitella esimerkiksi kirkkaisiin ja värillisiin LDPE-muoveihin, joista jalostetaan granulaatteja ja niistä valmistetaan vaikkapa kalvomuoveja. Pahvi kiertää raaka-aineeksi kotimaan kohteisiin kuten Varkauteen.

Metallit menevät metallien kierrätysoperaattoreille kotimaahan. Betonia ja kiviainesta voi hyödyntää maanrakennuksessa.

Hallin alla on erillinen käsittelylinjasto rakennus- ja purkujätteen alitteelle. Tämä hienojakoinen aines jää tavallisesti hyödyntämättä tai sitä käytetään lähinnä kaatopaikkojen peitekerroksissa. Remeo on investoinut alitteen käsittelyteknologiaan niin, että siitäkin saadaan runsaasti jakeita kierrätykseen: magneettiset ja ei-magneettiset metallit, kiviaines ja klinkkeri ja 20–80-millinen puu saadaan hyödynnettyä.

15 optista erotinta tunnistaa ja lajittelee kaupan ja teollisuuden jätejakeita. Tämä linjasto käsittelee myös rakennus- ja purkujätteestä erotellun pahvin ja muovin.

2,8 metriä leveä Tomran optinen erotin pystyy mallintamaan ja tunnistamaan esimerkiksi muovijätteen polymeeritasolta.

Korona-ajan hanke

Ensimmäiset jäte-erät käsiteltiin laitoksessa elokuussa. Tuotantotestiajot tehtiin syksyn aikana. Remeo vastaanotti laitoksen virallisesti laitostoimittajalta, saksalaiselta Stadlerilta, jouluaattoviikolla 2021.

”Laitos on osoitus korona-ajan projektista: Emme kertaakaan koko hankkeen aikana tavanneet laitoksen suunnittelijoita fyysisesti, vaan kaikki suunnittelu on tehty virtuaaliyhteyksien kautta”, Lielahti kertoo.

Siitä huolimatta laitoksen rakentaminen onnistui yli odotusten. Käyttöönottokin tapahtui kaksi kuukautta etuajassa.

Parhaat päältä

Vantaan Pitkäsuon kierrätyslaitos on Remeon kahdeksasta laitoksesta modernein. Se nelinkertaistaa yhtiön rakennus- ja purkujätteen käsittelykapasiteetin ja käsittelee lähes puolet pääkaupunkiseudun rakennus- ja purkujätteistä. Laitoksen kapasiteetti on 120 000 tonnia rakennus- ja purkujätettä sekä 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden energiajaetta.

”Laitoksen filosofia on hyvin poikkeuksellinen. Kun yleensä jätteet murskataan jo alkupäässä, meillä materiaali pyritään pitämään mahdollisimman ehjänä. Näin saamme talteen mahdollisimman puhtaita ja laadukkaita materiaaleja”, avaa Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.

Remeo on investoinut laitokseen 35 miljoonaa euroa.

Lielahti sanoo, että hän pääsi valikoimaan laitokseen parhaat koneet ja laitteet:

”Minulla oli 30 miljoonan euron shekki takataskussa, joten pääsin vierailemaan käytännössä kaikissa haluamissani laitoksissa Euroopassa.”

Laitosvierailujen aikana Lielahti huomasi, että vaikka keskieurooppalaisilla laitetoimittajilla on hyvää osaamista muovien ja kuitujen käsittelyssä, suomalainen rakennusjäteosaaminen ja syntypaikkalajittelu ovat muita edellä.

Remeo on käsitellyt ja mallintanut suomalaista rakennusjätettä laitoksellaan Viikissä yhteistyössä tekoälyrobotiikkayhtiö ZenRoboticsin kanssa jo kymmenkunta vuotta. Satojen tuhansien jätetonnien käsittelyn kautta on syntynyt mittava datapankki. Remeo siis tietää tarkkaan, minkälaista jätettä rakennus- ja purkutyömailla syntyy.

Tätä osaamista Remeo pystyi hyödyntämään suunnitellessaan uudesta laitoksesta ”insinöörien unelman”.

”Kun jätteen koostumus tulee muuttumaan, meillä on täysi valmius reagoida muutoksiin. Olemme jättäneet laitokseen teknologiaoptioita, ja voimme myös reseptoida olemassa olevaa teknologiaa regulaation vaatimusten ja maailman muutosten mukaan”, Lielahti painottaa.

Ei haise eikä pölyä

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on olennaisessa roolissa. Kun asiakkaat lajittelevat esimerkiksi kipsilevyt ja eristevillat erikseen, ne eivät pääse pölyämään ja kontaminoimaan muita jätejakeita. Myöskään biojätettä ei jätteen joukossa ole.

Tästä seuraa, ettei Remeon laitoksessa juuri haise eikä pölyä. Hallissa on myös hyvin voimakas pölynpoisto, linjastoilta imetään jatkuvasti ilmaa 40 kutiota sekunnissa.

Vaikka laitos sijaitsee Vantaan jätteenpolttolaitoksen naapurissa, Remeo korostaa, ettei laitos ole mikään jätevoimalan esikäsittelylaitos.

”Kaupan ja teollisuuden jätteiden käsittelylinjalta ei mene mitään massapolttoon. Rakennus- ja purkujätteestäkin polttoon menee alle 10 prosenttia. On vain kaavoituksellinen seikka, että jätevoimala on naapurissamme.”

Robotit työssä

Pitkäsuon laitos pyörii alkuvaiheessa kahdessa vuorossa.

”Molemmissa vuoroissa työskentelee kymmenkunta henkilöä. Kolme operaattoria ja loput tavaran vastaanotossa ja syötössä”, kertoo laitospäällikkö Laura Tokeensuu.

Suurimman työn tekevät tekoälyrobotit.

Sensorit skannaavat jätevirtaa ja ZenBrain SW -tekoäly-yksikkö tunnistaa materiaalit. Se ohjeistaa kahtatoista robottikättä, jotka tarttuvat linjastolla kulkeviin kappaleisiin ja lajittelevat ne oikeisiin kaukaloihin – jopa kaksi tuhatta poimintaa tunnissa per käsi, väsymättä, loukkaantumatta, ripeästi ja erehtymättä, jopa 99 prosentin tarkkuudella.

Robottikädet pystyvät vaivatta poimimaan jopa 30 kilon painoisia betonimöhkäleitä tai puolitoistametrisiä kakkosnelosia, joissa sojottaa nauloja.

Zen Roboticsille Remeon laitostoimitus on yhtiön historian suurin. Maailmanlaajuisesti yhtiön robottikäsiä on tällä hetkellä yhteensä lähes satakunta noin 20 maassa. Toimitusjohtaja Jarmo Ruohonen kertoo, että koronapandemia on kiihdyttänyt tekoälyrobottien markkinoita jätehuollossa:

”Koronan takia maailmalla ei enää haluta lajitella jätettä käsin. Jätelajittelu on vaarallista ja ikävää työtä. Siksi kierrätyslaitoksetkin kehittyvät kohti automatisoitua tehdasta.”

Myös Remeon kaupan ja teollisuuden jätteiden linjastolla on varaus neljälle tekoälyrobottikädelle, jotka pystyvät imukuppien avulla tehokkaaseen laadunvarmistukseen.

Vaikka laitokseen tuotava kaupan ja teollisuuden jäte on lajiteltu energiajätteenä, Remeon laitos pystyy saamaan materiaalista kierrätykseen vähintään 30 prosenttia.

Esimerkiksi muovinkierrätysaste oli jo testiajovaiheessa yli 28 prosenttia.

Kohti ilmastotavoitteita

Laitoksen jokainen laite on samalla myös datan keräysyksikkö: Tunnistuksesta ja mallinnuksesta kertyy jatkuvaa dataa, jonka avulla käsittelyprosessia pystyy ohjaamaan, muokkaamaan ja optimoimaan.

”Meillä ei ole tietoa, että maailmassa olisi yhtään tätä modernimpaa laitosta. Siitä kertoo sekin, että BBC tuli tänne vierailulle saman tien, kun kuulivat tästä”, Mild ja Lielahti kertovat.

Data tuottaa lisäarvoa myös kierrätyslaitoksen asiakkaille. Nämä saavat arvokasta tietoa kierrätysasteesta, materiaalin laadusta sekä omasta hiilijalan- ja -kädenjäljestään.

Kun lasketaan, kuinka paljon neitseellisiä materiaaleja säästyy sen ansiosta, että teollisuus voi kierrättää uusioraaka-aineita, Remeon kierrätyslaitoksen hiilikädenjälki on 250-kertainen hiilijalanjälkeen verrattuna.

Lisäksi Remeo voi hyödyntää uusioraaka-ainetoimituksissa jätteenkuljetuksen paluulogistiikkaa.

”Vaikka jätteen käsittely voi olla halvempaa ulkomailla, vastuullisuus painaa asiakkaidemme vaakakupissa. Kun käsittelemme jätteet lähellä, syntyy työpaikkoja ja uusioraaka-aine hyödynnetään kotimaassa, mikä tukee kiertotaloutta”, Lielahti ja Mild muistuttavat.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti.

Kuvat: Neodes ja Elina Saarinen. Remeon Pitkäsuon uusi kierrätyslaitos avattiin ystävänpäivänä 14.2.2022. Vihkimisen suoritti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Juhlassa puhuivat myös Remeon toimitusjohtaja Johan Mild ja liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti.

Porvoonväylän ja kehä-kolmosen kulmauksessa, aivan Vantaan jätteenpolttolaitoksen naapurissa on käynnistynyt Remeon Pitkäsuon uusi kierrätyslaitos. Se hyödyntää dataa, koneoppimista, tekoälyä ja huipputeknologiaa tehdessään jätteistä uusioraaka-aineita.

Remeon toimitusjohtaja Johan Mild, ZenRoboticsin toimitusjohtaja Jarmo Ruohonen ja Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti valvomossa.