Tee vaikuttava ilmastoteko: käytä vaatteita pidempään

vaatteen käyttöikään vaikuttavat pesukerrat.
Facebooktwitterlinkedin

Noin puolet suomalaisen tekstiili- ja muotialan ilmastopäästöistä voitaisiin välttää, jos vaatteita ja tekstiilituotteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään kuin nyt, osoittaa tuore selvitys.

 

Jos tekstiilituotteiden ja vaatteiden käyttöikä saataisiin tuplattua, vähennettäisiin noin 46 prosenttia suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöistä.

”Jos tuotteen käyttöikä pidentyy kaksinkertaiseksi, ei tarvitse valmistaa toista tuotetta samaan käyttötarkoitukseen. Harkituilla ostopäätöksillä ja laadukkaiden tekstiilien suosimisella voimme kaikki vaikuttaa siihen, miten paljon päästöjä tekstiili- ja muotiala tuottaa”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Levón.

Valmistamalla laadukkaita ja pitkäkestoisia tuotteita yksittäinen yritys voi omilla toimillaan vähentää tarvetta tuottaa lisää vastaavia tuotteita. Ratkaisu vaatisi muutosta myös bisnesmalleissa. Olisiko yritysten mahdollista tarjotakin kiertotalouden mukaisia vuokraus- tai kunnossapitopalveluja, jotka pitäisivät tuotteet pidempään käytössä?

Kuluttajat voisivat jo nyt alkaa suosia ostopäätöksissään laadukkaita ja kestäviä tuotteita ja huoltaa niitä käytön aikana niin, että tuotteet ja vaatteet kestäisivät käytössä mahdollisimman pitkään.

 

Vahvistaa aiempia tuloksia

Levón ei ole yllättynyt siitä, kuinka merkittävät päästövähennysvaikutukset on tuotteiden elinkaaren pidentämisellä ja uudelleenkäytöllä:

”Kun valmistetaan vähemmän, päästötkin vähenevät.”

Ellen MacArthur Foundationin muutama vuosi sitten tekemä arvio tuotti saman suuruusluokan tuloksia. Silloin arvioitiin, että globaalisti tekstiili- ja muotialan päästöt vähenisivät 44 prosenttia käyttöiän kaksinkertaistamisella.

”Meidän selvityksessämme tulos oli noin 45,5 prosenttia. Pidän tätä hyvin luotettavana tuloksena”, Levón näkee.

 

Suunnittelijat paljon vartijoina

Yli 40 prosenttia alan päästöistä voisi vähentää, jos polttoaineet sähkön ja lämmöntuotannossa korvattaisiin uusiutuvalla energialla kaikissa tuotannon vaiheissa.

”Tällä on valtava päästövähennyspotentiaali, mutta tämä ei vielä hetkeen ole realistisesti toteutettavissa kaikissa tuotantovaiheissa, eikä yksittäinen suomalaisyritys voi vaikuttaa tähän liittyviin päätöksiin koko arvoketjussa”, Levón huomauttaa.

Se, mihin suomalaisyrityksellä sen sijaan on vahva vaikutusmahdollisuus, on tekstiilin tai vaatteen suunnitteluvaihe. Etenkin raaka-aine- ja materiaalivalinnoissa on paljon tehtävissä. Lähes 90 prosenttia alan epäsuorista päästöistä aiheutuu tekstiilikuitujen ja materiaalien tuotannosta.

Yksittäinen tekstiili- ja muotialan yritys voi pienentää hiilijalanjälkeään pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

– Millaisia määriä erilaisia tekstiilituotteita kannattaa valmistaa ja hankkia?

– Mitä kuituja tuotantoketju käyttää raaka-aineina ja mikä on kuitujen alkuperä?

– Mitä elinkaaren vaiheita tuotteen arvoketjuun sisältyy ja missä päin maailmaa? Millaista energiaa tuotantolaitoksilla on käytettävissään?

– Miten tehokasta materiaalien käyttö on eri valmistusvaiheissa? Entä paljonko käytetään energiaa ja vettä?

– Mitä kuljetusmuotoja käytetään eri vaiheiden välillä?

– Miten tuote myydään ja kuljetetaan kuluttajalle ja mikä on palautettujen tuotteiden osuus ja kohtalo?

– Miten kauan tekstiilituote kestää käytössä? Miten sitä voi huoltaa käytön aikana?

– Mitä tuotteelle tapahtuu elinkaaren lopussa? Kierrätetäänkö se?

 

Ekologiset kuidut ratkaisevat

Korvaamalla neitseellinen puuvilla ja polyesteri vastaavilla kierrätyskuiduilla päästöt toimialalla vähenisivät noin 19 prosenttia.

Päästöjä ei kierrätyskuitujen ansiosta vältetä tämän enempää siksi, että vaikka käytettäisiin kierrätyskuituja, joudutaan kuitenkin tekemään kaikki samat vaiheet kuin neitseellisiä kuitujakin käytettäessä, esimerkiksi värjäys ja ompelutyö. Näistä aiheutuu tuotantoketjussa päästöjä.

Levón korostaa, että ekologisten kuitujen saatavuuden parantaminen on siitä huolimatta avainroolissa muotialan globaalien päästöjen pienentämisessä.

”Uusiin kuituihin sisältyy myös valtava globaali bisnespotentiaali, sillä tekstiilikuitumarkkinoiden koko on globaalisti noin 194 miljardia euroa, ja ekologisille kuiduille on valtava kansainvälinen kysyntä”, Levón huomauttaa.

Suomesta löytyy jo useita bio- ja kierrätysraaka-aineita kehittäviä ja valmistavia yrityksiä, joissa ekologisten kuitujen tuotanto on lähtemässä käyntiin.

Vain 9 prosenttia alan päästöistä syntyy tuotteen käyttövaiheessa, ja kuljetuksetkin aiheuttavat vain noin kaksi prosenttia tekstiili- ja muotialan kokonaispäästöistä.

 

Katse koko arvoketjuun

Suomalaisen tekstiili- ja muotialan tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä samalla kun ala tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Vastuullisuus, vähäpäästöisyys ja kiertotalous tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuden menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Uusi Suomalaisen tekstiili- ja muotialan globaalit ilmastovaikutukset -selvitys kertoo, missä alan merkittävimmät päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää.

Selvitystyössä arvioitiin ensimmäistä kertaa suomalaisen tekstiili- ja muotialan tuotannon sekä kaikkien Suomeen tuotujen tekstiilien ja vaatteiden aiheuttamat päästöt yhteensä.

Selvitys on jatkoa 1,5 vuotta sitten julkaistulle Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartalle. Se selvitti keinot, joilla alan päästöt saadaan Suomessa nollaan vuonna 2035.

Vuonna 2020 julkaistu selvitys arvioi, millaisia suoria ilmastopäästöjä syntyy suomalaisten tekstiili- ja muotialan yritysten toimista Suomen rajojen sisäpuolella. Kotimainen tekstiilialan hiilijalanjälki on 59 300 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä vastaa noin 0,1 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Nyt julkaistussa tuoreessa selvityksessä tarkastelu ulotettiin myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Selvitys tarkasteli, millaisia epäsuoria päästövaikutuksia on tekstiilituotteiden ja vaatteiden tuotannolla koko arvoketjussa. Nämä niin kutsutut scope3-tason päästöt selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa tällä toimialalla.

päästökuvio
Kuva: STJM ja Clonet Oy. Greenhouse Gas Protocol standardin mukainen päästölähteiden jaottelu. STJM:n selvitystyöhön mukaan otetut päästökategoriat on rajattu kuvassa katkoviivoilla.

Selvitys antaa olennaista tietoa tekstiili- ja muotialan kokonaispäästöistä, sillä 96,5 prosenttia päästöistä syntyy Suomen rajojen ulkopuolella.

Kun Suomen ulkopuolella syntyvät ilmastopäästöt otetaan laskentaan mukaan, alan hiilijalanjälki on noin 1,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tarkka summa on 1 689 000 tCO2e.

Luku on noin 305 kiloa jokaista suomalaista kohden. Se vastaa vajaata kolmea prosenttia keskivertosuomalaisen kokonaishiilijalanjäljestä.

 

STJM:n webinaarin puhujia

Kansainvälisesti ainutlaatuinen selvitys

Selvitystyössä tarkasteltiin erityisesti suomalaisen tekstiili- ja muotialan epäsuoria päästöjä. Nämä eivät ole yritysten omassa hallinnassa, mutta ovat suoraa vaikutusta niiden toiminnoista.

Yli 60 prosenttia suomalaisen tekstiili- ja muotialan epäsuorista päästöistä aiheutuu vaatteita valmistuttavien ja maahantuovien yritysten valmistusketjun ja vaatteiden käytön aikana. Sisustustekstiilien tuotantoketjut synnyttävät 22 prosenttia alan päästöistä.

Suomalaisen toimialan tekemä hiilipäästöselvitys on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on kyllä tehty laajoja selvityksiä vaatealan päästöistä, mutta suomalaistutkimuksessa rajaus oli laajempi:

”Huomioimme sekä teollisen tekstiilituotannon että vaatteet ja kuluttajatekstiilit. Tässä laajuudessa ei vastaavantyyppisiä selvityksiä ole tehty muualla”, vahvistavat Levón ja ilmastoliiketoimintaan erikoistuneen Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen.

Laskennassa hyödynnettiin Clonetin kehittämää OpenCO2.net-alustan hiilijalanjälkilaskuria sekä maailman yleisintä hiilijalanjäljen laskentamenetelmää, GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting -standardia.

”Keskeistä työssä oli tutkia suomalaisen tekstiili- ja muotialan arvoketjuja. Olemme tarkastelleet päästöjä alatoimialoittain ja elinkaarivaiheittain. Laskentatyö oli iso”, Siitonen sanoo.

Selvitys julkaistiin Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n webinaarissa 13. joulukuuta 2021.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen onnitteli tilaisuudessa koko suomalaista tekstiili- ja muotialaa pitkäjänteisestä ilmastotyöstä ja päästölaskennan ulottamisesta arvoketjujen epäsuoriin päästöihin eli scope3:n tasolle saakka.

”Kokonaisuudessaan työ on ainutlaatuista ja kantaa hedelmää aina yritystasolla saakka.”

14 toimialaa Suomessa on laatinut omat vähähiilisyystiekarttansa. Niiden ansiosta ymmärretään nyt entistä paremmin, mitä vihreä siirtymä edellyttää eri teollisuudenaloilla.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry on yksi pisimmille edenneistä toimialoista ilmastotyössä.

Tirkkosen mukaan ilmastomyönteisten tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa koko ajan, joten suomalaisilla yrityksillä voi innovaatiotoiminnan ansiosta olla kokoaan suurempi hiilikädenjälkivaikutus maailmalla.

Facebooktwitterlinkedin