Taivas varjele, mitä sieltä EU:sta tulee! – Tekstiilistrategia luo miljardien markkinat

Vain prosentti Euroopassa kulutetuista tekstiileistä kierrätetään kuiduksi. Yli 60 prosenttia vuosittain markkinoille tuoduista tekstiileistä heitetään sekajätteeseen. EU:n alueella kulutettavien tekstiilien päästöistä 80 prosenttia syntyy EU:n ulkopuolella. Siksi EU ei jätä kiveäkään kääntämättä luodessaan tekstiilien uudelleenkäytön ja uusiokuitujen markkinat vuoteen 2030 mennessä. Mitä uusi sääntely tarkoittaa yritysten kannalta?

Tekstiilit on tunnistettu EU:ssa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa alaksi, jossa on hyvät mahdollisuudet siirtyä kiertotalouteen ja saada aikaan systeemitason muutos eli vihreä siirtymä. Komissio haluaa, että kaikki EU:ssa myytävät tekstiilituotteet ovat kestäviä, korjattavissa ja kierrätettävissä, valmistettu suurelta osin kierrätyskuiduista, vailla vaarallisia aineita ja tuotettu sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen.

Maahantuojat, tekstiilien valmistajat ja kaupat joutuvat ottamaan vastuun tekstiilien koko arvoketjusta ja tuotteen elinkaaresta. Mallia antaa uusi akkuasetus, joka on suunnannäyttäjä EU:n kestävälle tuotepolitiikalle.

EU:n tekstiilistrategia muuttaa maailmaa, kirjaimellisesti. Euroopan unioni haluaa olla kiertotalouden maailmanlaajuinen edelläkävijä globaalien arvoketjujen, uusien teknologisten ratkaisujen ja innovatiivisten liiketoimintamallien saralla.

EU-lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisiin tekstiilituotteiden toimitusketjuihin määräämällä markkinoille saattamisen kielto sellaisille tuotteille, jotka eivät täytä vaatimuksia.

Ajankohtaisena esimerkkinä vastaavasta kiellosta on EU:n metsäkatoasetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttaneet tietyt tuotteet EU:n alueella uudenlaisen huolellisuusvelvoitteen ja rekisteröintijärjestelmän kautta.

Yritysten katse kannattaa nostaa EU:n vision tasolle

Euroopan unioni haluaa komission keväällä julkaisemalla tekstiilistrategialla poistaa investoreiden epävarmuuden, synnyttää uudelleenkäyttö- ja uusiokuitumarkkinat, korvata fossiilisia materiaaleja uusiutuvilla ja palauttaa tekstiiliteollisuuden Eurooppaan. Taustalla on myös pyrkimys lisätä Euroopan tekstiilikiertojen omavaraisuutta muuttamalla jätteiden siirtoja koskevia määräyksiä.

Toimialalla on monia pullonkauloja, kuten keräys, lajittelu ja materiaalien esivalmistelu uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Ne rajoittavat toimivien markkinoiden luomista. EU aikoo puuttua juuri näihin pullonkauloihin pakottavalla lainsäädännöllä.

Selvää on, että EU:n tekstiilistrategian viitoittamassa vihreässä siirtymässä on valtava potentiaali uusille työpaikoille ja investoinneille.

Suomeen on syntymässä ainutlaatuinen, toimiva tekstiilien kiertotalouden ekosysteemi. Suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa komissiolle, kun se laatii uutta lainsäädäntöä Euroopan tasolla tekstiilistrategian pohjalta. Siksi suomalaisten yritysten kannattaa nostaa katse EU:n vision tasolle.

EU säätää sitovat tavoitteet keräykselle, uudelleenkäytölle ja kierrätykselle

Tehokkaiden uusiomarkkinoiden luomiseen tarvitaan riittävän järeät tavoitteet ja taloudelliset ohjauskeinot. Kunnianhimoiset tavoitteet kirittävät toimijat investointeihin ja uusien toimintamallien kehittämiseen.

Tekstiilistrategia tuo varmuutta sijoittajille ja rahoittajille, ja toimijat voivat ennakoida tarvittavien investointien mittakaavaa. Komissio pitää tekstiilistrategiaa riittävänä pohjana saada investoinneille EU-rahoitusta, vaikka konkreettiset lakisääteiset vaatimukset siintävät vasta vuosien päässä.

Mallia investointivisioille voi ottaa akkuasetuksesta. Vaikka se ei ole vielä voimassa, Fortum rakentaa Harjavaltaan 24 miljoonan euron akkukierrätyslaitosta, jonka pitäisi valmistua vuoden 2023 alussa. Fortumin kierrätysliiketoiminnasta vastaavan johtajan Kalle Saarimaan mukaan investoinnin kannalta yksi ratkaiseva tekijä oli, että sähköautojen akkujen pitää jatkossa sisältää tietty määrä kierrätysmateriaaleja (Talouselämä 13.10.2022).

Komissio tulee tekstiilistrategian mukaan määrittämään pakollisen kierrätyskuidun osuuden tekstiileissä, riippumatta siitä, kuinka paljon kierrätyskuitua on saatavilla tällä hetkellä. Tekstiilijätteen erilliskeräystavoitteita kiristetään asteittain. Jätteen synnyn ehkäisylle eli tekstiilien uudelleenkäytölle asetetaan myös tavoitteet.

Pakolliset tuotesuunnittelukriteerit määräävät tahdin

Monet merkittävät vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan ratkaistaan jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Siksi EU:n kestävässä tuotepolitiikassa tähdätään tuotesuunnitteluun, jossa kehitetään pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja mahdollisimman hyvin kierrätettäviä tuotteita.

Pakollisilla tuotesuunnittelukriteereillä määrätään esimerkiksi tekemään saumat ja vetoketjut niin vahvoiksi, ettei vaate mene rikki ja jos menee, tulevaisuudessa vaatteen myyjän pitää korjata se niin, ettei vaatetta tarvitse heittää roskiin.

Tekstiilien tuotekohtaiset ekologiset, suunnittelua koskevat vaatimukset ankkuroituvat tuotteen vähimmäiskäyttöikään ja kestävyyteen, uudelleenkäytettävyyteen, korjattavuuteen, kierrätettävyyteen, kierrätyskuidun määrään sekä vaarallisten kemikaalien rajoittamiseen ja mikromuovin irtoamiseen.

Lainsäädännöllä puututaan pikamuotiin sekä myymättä jääneiden tekstiilien hävittämiseen.

Uudelleenkäyttövelvoitteet taataan tuottajavastuulla

Laajennettu tuottajavastuu on osoittautunut muilla aloilla tehokkaaksi keinoksi edistää kiertotaloutta.

Tuottajavastuun tehtävä on varmistaa, että tekstiilit palautuvat uudelleen käyttöön ja kiertoon. Tuottajavastuun avulla tekstiilien käytön jälkeisestä keräyksestä ja kierrättämisestä aiheutuvat kustannukset saadaan kohdistettua aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuksia aiheuttavien tuotteiden hintoihin.

EU arvioi parhaillaan eri tekstiiliryhmien elinkaarianalyysejä, jotta tekstiilien laajennetusta tuottajavastuusta tulee taloudellisesti vaikuttava.

Ei enää jätettä -kriteerit kierrätystä helpottamaan

Komissio laatii ensi vuonna arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu tekstiili lakkaa olemasta jätettä eli miten tekstiilijäte voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -tekstiiliä” eli EEJ-tekstiiliä voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa neitseellisestä materiaalia eikä sen käsittelyssä vaadita jätteenkäsittelyn olosuhteita.

Määritelmän soveltamisella on keskeinen merkitys materiaalin hyötykäytön toteutumisen kannalta mm. ympäristöluvan, jätteiden siirron ja kemikaalilainsäädännön näkökulmista.

Tekstiilien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle ei ole vielä riittäviä kansainvälisiä standardeja

Suomalaisten yritysten kannattaa tunnistaa EU:n uuden standardointistrategian merkitys ja vaikuttaa tekstiilien ja vaatteiden kiertotalousratkaisujen standardointiin, sillä meillä on korkeatasoista teknologista osaamista.

Nyt on hyvä herätä siihen, että suomalaisia edelläkävijätoimittajia odottaa suuret markkinat, kun EU pakottaa toimijat kiertotalouteen vuoteen 2030 mennessä.

Digitaalinen tuotepassi muuttaa maailmaa

Yritysten kannattaa ennakoida, millainen globaali järjestelmä digitaalisesta tuotepassista on tulossa, koska se tarjoaa edelläkävijöille tuottavuusloikan.

Digitaaliseen tuotepassiin kerätään yksityiskohtaista tietoa elinkaaresta ja sertifioinneista, kierrätystä helpottavasta tuotesuunnittelusta, materiaalikoostumuksesta, vaarallisista aineista, korjattavuudesta, tuotteen kestosta ja jopa arvoketjun sosiaalisesta ja ympäristöllisestä huolellisuusvelvoitteesta.

EU:n kestävän tuotepolitiikan mukaisten digitaalisten tuotepassien ideana on, että jokainen toimitusketjun osa syöttää oman datansa järjestelmään lohkoketjuteknologian mukaisesti.

Haasteena on saada koko globaali toimitusketju mukaan tietoja antamaan. Digitaalinen tuotepassi muuttaa maailmaa ja jokaisen yrityksen kannattaa ymmärtää, miten se muuttaa omaa toimintaa.

Helena Kivi-Koskinen

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsultointiyritys ACTSin kestävän kehityksen johtava asiantuntija

Kuva: Jarkko Mikkonen.