”Taistelu energiasta voi eskaloitua taisteluksi materiaaleista” – Tulevaisuutta varten tarvitaan täyskäännös kiertotalouteen politiikassa ja bisneksessä

”Jos yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset sektorit ovat riippuvaisia pitkistä toimitusketjuista ja yksinvaltaisista toimijoista, olemme haavoittuvia kansainvälisille kriiseille”, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, ja jatkoi:

”Ei riitä, että pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista, vaan meidän on toteutettava vihreä siirtymä ja rakennettava yhteiskunta tavalla, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen.”

Ohisalo puhui Helsingin Musiikkitalolla 29. syyskuuta 2022.

Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran järjestämässä Epävarmuuden ajasta hyvän kiertoon -tilaisuus kokosi korkeakoulujen, teollisuuden, järjestöjen ja politiikan vaikuttajia, yhden toimittajankin, pohtimaan nykytilanteelle vaihtoehtoja. Mitkä päätökset ovat kestäviä nyt ja tulevaisuudessa?

Lähes kaksisataa vaikuttajaa kokoontui ministerin aloitteesta keskustelemaan siitä, voisiko kiertotalous näyttää suuntaa epävarmuuden aikana, kriisien läpi.

Ohisalon lisäksi tapahtumassa puhuivat Ellen MacArthur Foundationin johtaja Joss Blériot, Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky, World Resource Instituten Euroopan aluejohtaja Stientje van Veldhoven, Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Eva Heiskanen sekä Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.

Osanottajat jatkoivat alustusten jälkeen pienemmissä ryhmissä pyöreän pöydän keskusteluja.

Pois riippuvuudesta räjähdysherkistä voimista

Ilmastokriisin, luontokadon ja ylikulutuksen rinnalle on noussut geopoliittinen kriisi Venäjän aggression vuoksi.

Ohisalon mukaan moni toimija kaipaa tässä ajassa systeemistä kestävyyssiirtymää pois lineaarisesta talousmallista, jossa on niin paljon ilmastoon, luontokatoon ja raaka-aineniukkuuteen liittyviä riskejä.

Ellen MacArthur Foundationin Joss Blériot avasi tilaisuuden toteamalla, että ihmiskunnan on päästävä tuhoavasta, lineaarisesta talousmallista luonnon pääomaa vaalivaan talouteen.

”On kyse resilientin järjestelmän luomisesta. Meidän on rakennettava toimitusketjuja, jotka eivät riskeeraa ihmisten ja planeetan elinkelpoisuutta, jotta emme olisi riippuvaisia epävakaista, räjähdysherkistä voimista, jotka voivat kääntyä meitä vastaan.”

Muutos vaatisi täyskäännöstä, sillä olemassa olevat rakenteet ja kannustimet ylläpitävät ja vahvistavat lineaaritalouden mallia. Tarvittaisiin aktiivista muutostyötä ja politiikkatoimia. Ellen MacArthur Foundation onkin julkaissut päättäjien tueksi viisi universaalia politiikkatavoitetta muutoksen toteuttamiseksi.

Kaivu kiihtyy, jätettä syntyy

World Resources Instituten Stientje van Veldhoven varoittaa, että taistelu energiasta saattaa eskaloitua taisteluksi materiaaleista.

Hän viittaa kansainvälisen energiavirasto IEA:n viimevuotiseen raporttiin, joka ennakoi sähköauton akuissa tarvittavan litiumin kysynnän 42-kertaistuvan ja akkumateriaali grafiitinkin kysynnän 25-kertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Sähköautoihin tarvitaan myös valtavasti kobolttia ja nikkeliä.

Vihreä siirtymä tarvitsee materiaaleja, joiden tuotanto on vain muutamien maiden hallussa, esimerkiksi Kiinan ja Venäjän.

Samaan aikaan arvomateriaaleja valuu yhteiskuntien ulottumattomiin jätteinä ja elektroniikkalaiteromuna.

”Kuvittele, että tiellä ajaa 10 suurta jäteautoa. Vain yksi näistä kääntyy kierrätyslaitoksen pihaan, kaikki muut kippaavat lastinsa tien pientareelle. Näin maailma toimii tällä hetkellä: Kiertotalousasteemme on alle 10 prosenttia.”

World Resources Institute laatii juuri uutta strategiaa. van Veldhovenin mukaan on tärkeää luoda periaatteet sille, mitä on kestävä kaivosteollisuus. Tuotteet on suunniteltava kierrätettäviksi ja kiertotalouden mukaisiksi.

”Maailman on kaksinkertaistettava kiertotalousasteensa joka kymmenes vuosi”, van Veldhoven näkee.

Luottamusta näkyvyydellä

Helsingin yliopiston professori Eva Heiskasen mukaan kestävyyssiirtymä ja murros kiertotalouteen tarvitsee toteutuakseen luottamusta:

”Kiertotalous on suosituin poliittinen idea, mihin olen konsanaan törmännyt. Riippumatta siitä, mikä on oma tausta tai puoluesuunta, kukaan ei tykkää jätteistä”, hän taustoittaa.

”Mutta kriittinen kysymys kuuluu, luottavatko kansalaiset, että olemme tekemässä täyskäännöksen. Tähän asti olemme nähneet vain lineaaritalouden jyräävän.”

Tutkijat puhuvat luottamuksesta aikomuksiin ja luottamuksesta kyvykkyyteen.

Luottamusta voisi rakentaa se, että ihmiset näkevät ympärillään kiertotalouden toteutuvan. Heiskanen toivookin enemmän näkyvyyttä niille harvoille mutta jo olemassa oleville käytännön toimille, joita kiertotaloudesta jo löytyy.

Ministeri Ohisalo korostaa, että kestävyyssiirtymän toteuttamisesta on jo monia inspiroivia esimerkkejä.

Suomessa yli 80 toimijaa kuten maakunnat, isoimmat kaupungit, merkittävät yritykset, järjestöt ja teollisuussektorien edustajat ovat tekemässä kiertotalouden vapaaehtoista sopimusta, green dealiä.

Siinä toimijat rakentavat yhteistyössä tutkijoiden ja ministeriöiden kanssa polkuja tulevaan ja tunnistavat tehokkaimpia toimia, joilla trendi käännetään kestävään ja luodaan bisnesmahdollisuuksia. Käänne houkuttelee myös sijoittajia ja rahoitusta.

Yhtiöt planetaarisiin rajoihin

Käytännön esimerkkejä kiertotaloudesta löytyy myös Stora Ensolta. Yhtiön toimitusjohtaja Annica Bresky kertoo yhtiön kehittävän innovaatioita, jotka säilyttävät puun arvon yhteiskuntien käytössä mahdollisimman pitkään.

Yhtiö on esimerkiksi mukana yhteistyössä, joka kehittää biopohjaisia akkumateriaaleja ja muovittomia pakkauksia.

Bresky sanoo, että edelläkävijäyhtiöt ovat jo muuttamassa toimintaansa niin, että se mahtuu planetaarisiin rajoihin.

”Ei vain niin, että vähennetään toiminnasta aiheutuvia haittoja, vaan vaalitaan, uudistetaan ja parannetaan luonnon tilaa. Stora Enso aikoo olla sataprosenttisesti regeneratiivinen vuoteen 2050 mennessä.”

Myös Bresky näkee, että politiikkatoimia tarvitaan, jotta lineaaritaloudesta voidaan siirtyä pois. Hänen mukaansa politiikka on fasilitaattori ja mahdollistaja, ja lainsäätäjillä on oltava pitkän ajan näkemys yli puoluerajojen.

”Ei ole kysymys puoluepolitiikasta vaan ihmiskunnasta.”

Ministeri Ohisalo kertoo kuulevansa monilta yrityksiltä viestiä siitä, että vaikka hallitus pian vaihtuu, politiikassa olisi hyvä jatkaa aloitetulla hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden polulla.

”Teollisuussektorit rakentamisesta kemiaan ja energiaan ovat itse olleet luomassa vihreitä tiekarttoja. Sidosryhmät ja julkinen sektori ovat ottaneet isoja askelia viime vuosina. On jatkettava tätä hyvää työtä yhdessä sittenkin, kun hallitus vaihtuu. Demokratiassa tarvitaan kaikki mukaan ja tämä on meidän kaikkien yhteinen tavoite.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Elina Saarinen. Ministeri Maria Ohisalo pohti, että kiertotaloussiirtymä tarvitsisi paljon nykyistä suurempaa rahoitusta.