Suomi sai kansallisen kiertotalousohjelman

Amos Rex
Facebooktwitterlinkedin

Suomi on saanut maailman ensimmäisten maiden joukossa kansallisen kiertotalouden strategiaohjelman.

Valtioneuvosto teki 8. huhtikuuta periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Suomi on yksi maailman ensimmäisistä maista, joka on asettanut tavoitteen luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle.

Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.

Periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035.

 

Tavoitteet lisäävät kiertotalousastetta

Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.

”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen ja näin avaimet pysäyttää ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen. Periaatepäätöksessä asetamme ensi kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kulutukselle. Päätöksen toimilla tartumme kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutamme taloutemme pohjan kestävämmäksi. Ylihuomenna 10.4. on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Silloin olemme käyttäneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Kiertotaloudessa tavoitteena on säilyttää tuotteet, materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Periaatteena vähemmästä enemmän tarkoittaa arvonlisän kasvattamista ja yhä tehokkaampaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yritykset ovat kuskin paikalla tässä muutoksessa. Tämä on myös suuri mahdollisuus viennin vahvistamiselle, sillä suomalainen kiertotalousosaaminen kiinnostaa maailmalla”, elinkeinoministeri Mikä Lintilä toteaa.

Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021-2024. Niillä luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen mukaista ulkopolitiikkaa.

 

Kiertotalousohjelma luotiin yhteistyössä

Kiertotalousohjelma on syntynyt Suomessa laajassa yhteistyössä. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana seitsemän ministeriötä, keskeisimmät tutkimuslaitokset, Sitra, Business Finland sekä neljän teemaryhmän puheenjohtajat. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Reijo Karhinen ja sihteerinä Taina Nikula. Työtä koordinoi valtioneuvostossa ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä.

Työssä on ollut mukana muun muassa kansalaisraati. Suomalaiset pääsivät vaikuttamaan ohjelmaan myös verkossa toteutetun aivoriihen kautta.

Ohjausryhmän ehdotuksesta Uusi suunta tehtiin kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus, johon jätettiin lausuntokierroksella helmi-maaliskuun aikana runsaasti palautetta. Lausuntoja antoi yli sata organisaatiota.

Lausunnoissa kiiteltiin ohjelman laaja-alaista valmistelutyötä ja korostettiin, että kiertotalouden edistäminen edellyttää poikkihallinnollista ja poikkialaista yhteistyötä myös toimeenpanovaiheessa. Yhteistyön on oltava koordinoitua ja siihen on varattava riittävät resurssit ja rahoitus.

Osa lausunnonantajista olisi toivonut selvästi kunnianhimoisempia tavoitteita. Näitä toivoivat muiden muassa Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin yliopisto, Hämeen liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto SLL, Tampereen yliopisto ja WWF.

Esimerkiksi Suomen kiertotalousaste on eurooppalaisessa vertailussa vaatimaton, eikä edes sen kaksinkertaistaminen veisi Suomea vielä kiertotalouden edelläkävijäksi. Vuonna 2018 Suomen kiertotalousaste (CMU, circular material use rate) oli noin 7 prosenttia, kun EU-keskiarvo oli 11 prosenttia.

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) esittääkin tavoitteeksi kiertotalousasteen viisinkertaistamista vuoden 2015 tasolta vuoteen 2035 mennessä.

SLL toivoo, että uusiutumattomien luonnonvarojen käytön rinnalle tehdään vähennystavoite myös uusiutuvien luonnonvarojen käytölle. Liitto ehdottaa, että kotimaan primääriraaka-aineiden kulutuksen tulisi vuonna 2035 laskea 70 prosenttiin vuoden 2015 tasosta.

WWF menee vieläkin pidemmälle, ja esittää ohjelman päätavoitteeksi kaikkien luonnonvarojen ja ylikulutuksen vähentämistä 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. WWF:n mielestä riittämätön luonnonvarojen kulutuksen vähennystavoite on tietoinen valinta luopua kestävän kehityksen tavoitteista, sillä suomalaisten ylikulutus on kansainvälisesti vertailtuna kestämätöntä.

Suomessa raaka-aineiden kulutus ylittää kestäväksi arvioidun tason moninkertaisesti. Kulutus oli vuonna 2015 henkeä kohden 29 tonnia. EU:n keskiarvo on 14,5 tonnia asukasta kohden. Kestäväksi arvioitu taso on 3-8 tonnia per asukas.

Lausunnon antajat korostivat, että kiertotaloussiirtymä vaatii myös pitkäjänteistä työtä, joka ulottuu yli hallituskausien. Olisi myös mietittävä toimenpiteiden vaikuttavuutta ja taloudellisia ohjauskeinoja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi.

 

Amos Rex ilmastokongressi

Vähähiilinen kiertotaloussopimus edistämään kiertotaloustavoitteita

Ympäristöministeriö alkaa koordinoida vähähiilisen kiertotaloussopimuksen laatimista. Kunnat, yritykset ja muut toimijat voivat liittyä sopimukseen ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman luonnonvaratavoitteiden toteuttamiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi. Ministeriöt tuottavat tutkimuslaitosten kanssa skenaarioita mahdollisuuksista edistää kiertotaloudella Suomen ympäristö- ja elinkeinotavoitteita. Skenaariot tukevat kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita, kun ne laativat kiertotalous-, ilmasto- tai vähähiilisyystiekarttoja päästäkseen sopimuksen tavoitteisiin. Sopimuksella halutaan kattaa keskeiset sektorit.

Kunnat ovat kiertotalouden avainpelaajia muun muassa tuotteiden ja palveluiden hankkijoina ja yhteistyön käynnistäjinä. Kuntien ja alueellisten ekosysteemien kiertotaloustyötä tukemaan perustetaan osaamisverkosto.

Poimintoja periaatepäätöksen toimista

  • Kehitämme kiertotalouden kannusteita, kuten verotusta, joilla tuetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä sekä edistetään kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.
  • Ohjaamme rahoitusta vähähiilistä kiertotaloutta edistävälle tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- ja ekosysteemitoiminnalle sekä demonstraatio- ja laitosinvestoinneille, kuten teollisuuden luonnonvaroja säästäville tuotanto- ja materiaaliteknologioille.
  • Kokoamme kansalaisille tietoa kiertotalouden palveluista, kuten jakamisalustoista sekä korjaus- ja jälleenmyyntipalveluista.
  • Teemme Suomesta digikiertotalouden kärkimaan avaamalla ja linkittämällä materiaali- ja datavirrat. Vauhditamme digitalisaatiolla materiaalivirtojen jäljitettävyyttä, tuotannon resurssitehokkuutta sekä dataan perustuvaa päätöksentekoa, liiketoimintaa ja palveluja.
  • Luomme kestävät kiertotalousmarkkinat lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen ja digitalisaation keinoin. Tavoitteenamme on parantaa resurssitehokkuutta, pidentää tuotteiden elinikää ja kestävyyttä, edistää kierrätysmateriaalien käyttöä sekä tehdä kiertotaloutta tukevista palvelumalleista houkuttelevia yrityksille ja kuluttajille.
  • Hankimme ja suunnittelemme julkisella sektorilla rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja.
  • Sisällytämme kiertotalousosaamisen osaksi koulutusjärjestelmää ja työelämäosaamista.

Kuvat: Hanne Salonen/ Eduskunta. Eduskunnan kansainvälinen Climate Change -kongressi pidettiin lokakuussa 2019 Amos Rexissä ja Lasipalatsissa.

 

Facebooktwitterlinkedin