Palopuron agroekologinen symbioosi

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

21.9.2015

Pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalla toimivassa luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin käytetään paikallisesta puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Myllyn ja leipomon hävikki hyödynnetään naapuritilan kanojen rehuna.

Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa jalostetaan biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnetään maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla.

Alueella tuotettuja luomutuotteita (leipää, vihanneksia, marjoja, kananmunia, viljatuotteita) myydään tilamyymälässä suoraan kuluttajille.

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto – Palopuron agroekologinen symbioosi. Sen tavoitteena on kehittää alueelle alun kuvauksen mukainen energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli. Malli olisi siirrettävissä myös muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä alueella on jo monipuolista tuotantoa ja luomukanala avataan vuoden 2016 alkupuolella.

Kuulostaa hyvältä, mutta mitä hyötyä kuvatusta mallista on verrattuna perinteiseen ruokaketjun toimintaan? Ruokajärjestelmän ymmärtäminen kokonaisuutena on tärkeää. Hyviä kysymyksiä ovat, miten ja missä ruoka tuotetaan ja onko se ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää? Esimerkiksi ravinteiden kierron näkökulmasta on tärkeää tiedostaa, mitä ravinteille tapahtuu korjuun jälkeen.

Paljon puhutun biokaasutuksenkin kestävyyden kannalta on oleellista, mistä syötteet tulevat ja mitä mädätysjäännöksen ravinteille tapahtuu biokaasutuksen jälkeen. Nurmea syötteenä käyttävät biokaasulaitokset toisivat nurmiviljelyn hyötyjä yksipuolisille kasvinviljelytiloille.

Symbioosin omavaraisemmassa mallissa ravinne- ja energiavirrat ovat ”omissa käsissä”. Energiantuotanto ja viljely mitoitetaan olemassa olevien resurssien mukaan. Taloudellisesti tuotannon pitäisi olla kannattavampaa tuotannon tehostumisen johdosta ja välikäsien jäädessä pois.

Entä tuotantomallin monistettavuus? Tuotantoyhteistyöstä kehitetään monistettavaa mallia. Monistettavuuden kannalta tärkeää olisi kehittää taloudellisesti kannattavia yhteistyömalleja, johon viljelijätkin voivat sitoutua. Viljelijät tarvitsevat vaihtoehtoja nykyiselle heikosti kannattavalle toiminnalle.

Niin ympäristön kuin viljelijän kannalta tarvitaan nykyistä monipuolisempaa tuotantoa, jossa viljelijä ja yritykset toimivat aidossa, kaikkia osapuolia hyödyttävässä symbioosissa. Muutokset ovat yleensä hitaita. Tarvitaan kuitenkin hyviä esimerkkejä ja kokemuksia onnistuneista hankkeista.

Palopuron agroekologisen symbioosin toteutumisen tueksi alkoi kesällä 2015 ympäristöministeriön rahoittama ravinteiden kierrätyshanke.

Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta: http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi

 

Kari Koppelmäki
Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen hankekoordinaattori

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin