Miten uusi jätelaki muuttaa asukkaan arkea?

Facebooktwitterlinkedin

Jätelainsäädäntö on uudistumassa Suomessa. Uusi jätelaki tulee näillä näkymin voimaan kesällä 2021.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala kävi Kuntamarkkinoiden webinaarissa 10. syyskuuta läpi näkemyksiään siitä, mikä kuntalaisen arjessa muuttuu, jos jätelaki hyväksytään kesällä esitetyssä muodossaan.

”Se, miten kuntalaisen jätehuolto muuttuu, riippuu täysin siitä, miten jätehuolto on tähän saakka järjestetty omassa kunnassa. Jätehuoltomääräykset vaihtelevat niin paljon kunnittain”, Innala huomauttaa.

 

Erilliskeräysvelvoitteet valtakunnallisiksi

 

Nykyisin kunta on voinut päättää jätteen erilliskeräyksestä itse omissa jätehuoltomääräyksissään. Uuden lain myötä erilliskeräyksen perusvelvoitteet tulevat jäteasetukseen, eli ne ovat kaikissa kunnissa samat.

Toki kunta voi niistä jäteasetuksen mukaan poiketa joko tiukempaan tai löyhempään suuntaan, mutta löyhennykset on perusteltava jätelain 15 pykälän perusteella.

Vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä on taajamissa erilliskerättävä jatkossa sekajätteen ohella bio- ja pakkausjätteet.

Uutta on, että myös hallinto-, palvelu- ja yritystoimijat, seurakunnat ja julkisyhteisöt saavat velvoitteen jätteidensä erilliskeräykseen, jos jätteitä syntyy tietty määrä viikossa.

 

Kunta kilpailuttaa kuljetukset

 

Jätelakiesitys ehdottaa jätteenkuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopumista. Se tarkoittaa, ettei kiinteistön haltija enää kilpailuta omia jätteenkuljetuksiaan, vaan kilpailutukset tekee keskitetysti kunta.

Tämä muutos vaikuttaa alle puoleen suomalaisista. Innalan mukaan kunta kilpailuttaa jätekuljetukset jo nyt suurimmalle osalle suomalaisista.

”Sekajätteen keräyksen osalta kunnan järjestelmässä on nyt 65 prosenttia ja biojätteen keräyksen osalta 68 prosenttia suomalaisista.”

 

Pakkausjätteen keräyskuluja tuottajille

 

Kunta huolehtii jatkossakin pakkausjätteen keräyksestä, mutta tulevaisuudessa se tehdään yhteistoiminnassa pakkausten tuottajan kanssa: Tuottaja korvaa kunnalle pakkausjätteen keräys- ja kuljetuskuluja.

Tuottaja kustantaa edelleenkin pakkausjätteiden käsittelyn.

”Asukkaan näkökulmasta tilanne ei olennaisesti muutu. Jos kunta tai tuottaja ei huolehdi pakkausjätteiden keräyksestä, asukas voi yhä tilata palvelun yksityiseltä toimijalta”, Innala sanoo.

Koska tuottaja ottaa kustannusvastuuta pakkausjätteen keräyksestä ja kuljetuksesta, asukkaan kulut voivat pienentyä nykyisestä. Toisaalta tuottajat todennäköisesti siirtävät kustannukset pakkausten hintoihin.

 

Vähimmäisvaatimus tuhat ekopistettä

 

Rinki-ekopisteverkosto voi jätelakiuudistuksen myötä harventua, koska kiinteistökeräystä lisätään. Nykyisin tuottajien on tarjottava lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten keräämiseen vähintään 1850 ekopistettä ja muoville 500 pistettä. Lisäksi tuottajien on järjestettävä 30 vastaanottoterminaalia.

Jätelakiuudistuksen jälkeen muovipisteiden määrävaatimus kaksinkertaistuu tuhanteen.

Samalla kuitenkin lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten pistemäärävaatimus putoaa tuhanteen.

Alueellisten vastaanottoterminaalien määrävaatimus nousee 60:een.

 

Kuva: Tero Pajukallio. Lähes kaikilla Rinki-ekopisteillä voi jatkossa palauttaa myös muovipakkausjätettä, jos jätelakiesitys hyväksytään.

Facebooktwitterlinkedin