Mitä Suomi linjaa kestävän rahoituksen taksonomiasta? Kaasu taksonomiassa mutta jätteenpoltto uhkaa jäädä ulos

Kestävän sijoittamisen taksonomia
Facebooktwitterlinkedin

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksesta käydään kiihtyvää poliittista keskustelua. Ottaako Suomi kantaa kiertotalouden ympäristötavoitetta koskeviin taksonomiakriteereihin?

Helmikuussa Euroopan komissio esitti täydentävää delegoitua säädöstä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Säädös koskee tiettyjä ydinvoima- ja kaasualan toimintoja.

Muutoksen mukaan kaasualan toimintoja voi lisätä siirtymätoimintoina taksonomian soveltamisalaan, jos toimet edistävät siirtymistä hiilestä uusiutuviin energialähteisiin.

Ydinvoiman ja kaasun linjaaminen vihreiksi uhkaa jo estää taksonomian läpimenon Euroopan parlamentissa. Venäjän sotatoimet ovat lisänneet entisestään keskustelua Euroopan kaasuriippuvuudesta.

Suomessa energiaa tuotetaan polttamalla kierrätyskelvotonta jätettä. Jätehuoltoalan toimijat ovatkin huolestuneet, jääkö jätteenpoltto taksonomiakriteerien ulkopuolelle ja hyväksytäänkö vaarallisten jätteiden polttokäsittely taksonomian mukaiseksi toiminnaksi.

”Vaikka kuinka haluttaisiin kierrätystä nostaa, jätteen käsittelyssä syntyy väistämättä jaetta, jota ei voi hyödyntää muutoin kuin energiana. Jätteenpoltolle pitäisi löytää kestävyyskriteereitä”, korostaa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.

”Jätteen rinnakkaispoltto on Suomelle merkittävä kysymys. Muille maille se ei ole tärkeää”, Lehtipuu jatkaa.

 

Tyrehtyykö kehitys?

YTP ry on huolissaan, rajaako delegoitu säädös jätteenpolton kokonaan kestävän kiertotalouden ulkopuolelle.

Samalla sivuutettaisiin jätteenpolttoon liittyvä pohjatuhkien, kuonien ja lentotuhkien käsittely ja hyödyntäminen esimerkiksi maarakentamisessa sekä tuhkien ja kuonien sisältämien metallien kierrätys.

Jätehuoltoalan toimijat pelkäävät, että jättämällä jätteenpoltto kategorisesti kestävän kiertotalouden taksonomiakriteereistä tullaan vetäneeksi ruksit myös jätteenpolton savukaasujen hiilidioksidin talteenotolle ja hyödyntämiselle.

YTP:n jäsenyrityksellä Fortumilla on jätteenpolttokapasiteettia. Fortum käsittelee myös leijonanosan Suomessa syntyvästä vaarallisesta, kierrätyskelvottomasta jätteestä.

Pilaantumisen ehkäisyn ympäristötavoitetta koskeva luonnos suhtautuu ristiriitaisesti vaarallisen jätteen polttokäsittelyyn rajaamalla loppukäsittelytoimet taksonomian mukaisten toimintojen ulkopuolelle, vaikka polttokäsittelyssä on kyse nimenomaan vaarallisen jätteen loppukäsittelystä.

Fortum Recycling and Wasten yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Koivisto arvioi vaikuttavan siltä, että kaikki jätteenpolttoliitännäinen toiminta on sivuutettu säädöksestä tietoisesti.

”Jätteenpolttokapasiteetin ylläpito ja kehittäminen edellyttää jatkuvia investointeja. Jos jätteenpolttoa ei katsota taksonomiakelpoiseksi, rahoituksen saaminen tällaisiin investointeihin ja tuotekehitystyön tekeminen hankaloituvat.”

 

Kaatopaikoille korvaajia?

Suomi on onnistunut vähentämään jätteen kaatopaikalle sijoittamista nimenomaan investoimalla jätteenpolttolaitoksiin.

Etenkin itäinen Eurooppa nojaa vielä pitkälti kaatopaikkoihin. Näihin maihin olisi lähivuosina rakennettava ja investoitava nopeasti kaatopaikkoja korvaavaa käsittelykapasiteettia. Kaikki jäte ei sovi laadukkaaseen kierrätykseen, joten jätevoimaloita tarvittaisiin.

Kaatopaikkadirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuonna 2035 kaatopaikalle sijoitetaan enintään 10 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

Muutamat paljon kaatopaikkaavat maat ovat saaneet tiettyjen kriteereiden perusteella viisi lisävuotta aikaa tavoitteen saavuttamiseen, mutta näidenkin maiden olisi jo tehtävä investointisuunnitelmia.

”On riski, että taksonomia-asetus jäädyttää markkinat kokonaan Itä-Euroopan kaatopaikkoja korvaavilta laitosinvestoinneilta”, Koivisto näkee.

Myös eurooppalaiset etujärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että jätteenpoltolle tarvittaisiin kriteerejä, jotta polttolaitosinvestoinnit eivät vaarannu.

 

Eduskunta linjaa

Eduskunta on juuri muodostamassa ennakkovaikuttamislinjastaan E-kirjelmää suhteessa elokuiseen kestävän rahoituksen foorumin luonnosraporttiin.

Viime elokuussa Euroopan komission asettama kestävän rahoituksen foorumi julkaisi ehdotuksensa teknisiksi arviointikriteereiksi kestävän rahoituksen neljälle ympäristötavoitteelle. Näitä ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Kestävän kehityksen foorumi on julkaisemassa luonnoksen pohjalta loppuraporttinsa näinä päivinä. Sen jälkeen valmistelu siirtyy komissiolle, joka julkaisee oman esityksensä delegoiduksi säädökseksi todennäköisesti kesään mennessä.

Asian käsittelytiedot löytyvät eduskunnan verkkosivuilta hakusanalla E 132/2021 vp.

Eduskunnan talousvaliokunta huomautti helmikuun alussa, että eduskunnan E-kirjelmäluonnos ei ota kantaa jätesektoriin.

”Myös kierrätyskelvottoman jätteen polttaminen ja prosessissa vapautuvan energian hyödyntäminen ovat olennainen osa kiertotaloutta”, talousvaliokunta muistutti ja jatkoi:

”Esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto jätteenpolttolaitoksen savukaasuista ja talteen otetun hiilidioksidin käyttäminen uusien materiaalien valmistuksessa voivat tulevaisuudessa mahdollistaa nykyistä merkittävästi korkeamman kierrätysasteen saavuttamisen.”

Eduskunnan ympäristövaliokunta puolestaan kiinnitti huomiota säädösluonnoksen hyvin kunnianhimoisiin kierrätysosuusvaatimuksiin.

Esimerkiksi muovipakkausten valmistuksesta taksonomiakriteerit täyttäisivät pakkaukset, joiden materiaaleista jopa 95 prosenttia olisi kierrätysmateriaaleja.

”Osin kierrätysmateriaalien osuusvaatimusehdotukset uusissa tuotteissa ovat niin korkeita, että ne edellyttäisivät siirtymäaikoja ja osuuksien asteittaista nostamista, sillä tällä hetkellä ei välttämättä ole saatavilla riittävästi korkealaatuisia, turvallisia ja teknisesti toimivia kierrätysmateriaaleja. Olisi tärkeää ohjata rahoitusta myös niille yrityksille, jotka lähtevät liikkeelle pienemmistä kierrätysosuuksista, koska ne ovat tärkeitä alan kehitystyössä kohti korkeampia kierrätysprosentteja”, ympäristövaliokunta toteaa.

Lehtipuu toivoo, että Suomi kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä ottaisi selkeän kannan kiertotalouden ympäristötavoitteisiin:

”Kiertotaloudessa keskeistä on, minkälaisia tavoitteita eri toimijoille asetetaan kierrätysmateriaalien käytöstä. Nyt halutaan vauhdittaa kiertotalousinvestointeja ja laajemminkin teollisuuden rakennemurrosta. Suomen tavoite profiloitua kiertotalousmaana edellyttää, että Suomella on taksonomiassakin selkä kanta teollisuuden kiertotaloutta ja jätehuollon investointeja koskien”, Lehtipuu painottaa.

 

Lue lisää aiheesta kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten numerosta 2/2022, joka ilmestyy 18.3.2022. Tilaa lehti itsellesi.

 

Mikä taksonomia?

– EU antoi kesällä 2020 taksonomia-asetuksen EU 2020/852.

– Taksonomia-asetus luo yhtenäisen luokitusjärjestelmän sille, minkälaisia taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä sijoituskohteina.

– Kaikkiaan ympäristötavoitteita on kuusi: 1. ilmastonmuutoksen hillintä, 2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 4. siirtyminen kiertotalouteen, 5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

– Jotta sijoittajat ja rahoittajat voivat arvioida taloudellisen toiminnan olevan taksonomia-asetuksen mukaisella tavalla kestävää, toiminnan tulee merkittävästi edistää yhtä tai useampaa näistä ympäristötavoitteista, eikä se saa aiheuttaa yhdellekään ympäristötavoitteista merkittävää haittaa (engl. Do no significant harm).

– Komissio antaa delegoiduilla säädöksillä tarkemmat, sektorikohtaiset arviointikriteerit.

– Kestävän rahoituksen raportointivelvoitteet koskevat tiettyjä rahoitustuotteita ja yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, joilla on yli 500 työntekijää. Suomessa tällaisia yhteisöjä ovat pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt.

 

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti.

Kuva: Adobe Stock. Sijoittajat kaipaavat yhdenmukaisia kriteereitä siitä, millainen toiminta lasketaan kestäväksi. EU:n taksonomia-asetuksen on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen.

 

 

 

Facebooktwitterlinkedin