”Miksi tanskalaiset pystyvät uudelleenkäyttämään ikkunoita ja tiiliä, mutta suomalaiset eivät?” – Kiertotalouskonstit käyttöön kaikkialla Pohjoismaissa

Yhteispohjoismaalaisen rakennusalan kiertotaloushankkeen asiantuntijat tähtäävät siihen, että yhdessä paikassa keksittyjä, hyviä kiertotalouskäytäntöjä voisi ottaa helposti käyttöön ja skaalata muuallakin.

”Kopioidaan ylpeydellä! Uudelleenkäytetään myös ideoita”, kutsuu ympäristöministeriön erityisasiantuntija, arkkitehti Matti Kuittinen.

Hän antaa esimerkiksi sen, miten kiertotalous on edistynyt lukuisissa rakennusprojekteissa Kööpenhaminassa. Tanskalaiset ovat onnistuneet uudelleenkäyttämään purkukohteista ehjinä purettuja ikkunoita ja tiiliä ja jatkamaan niiden elinkaarta muissa rakennuskohteissa.

Suomessa rakennusosien uudelleenkäyttö on ollut hankalaa. Uudelleenkäytetyillä osilla ei ole CE-merkintää, joten niiden on Suomessa vaikea saada käyttöönottolupia rakennustarkastajilta.

”Miksi joissain Pohjoismaissa on mahdollista tehdä tällaisia kiertotaloutta edistäviä toimia mutta toisissa ei? Mikseivät suomalaiset pysty siihen, mihin tanskalaiset?” Kuittinen kysyy.

17 kriteeriä ja lisää tulee

Kööpenhaminan kaupunki on juuri julkaissut neljännen version käsikirjastaan, joka esittelee kiertotaloutta rakennusalalla.

Kööpenhaminan kaupungin kestävyyskonsultti Jens Runge kertoo, että Kööpenhaminassa on luotu jo 17 kriteeriä, joiden täyttymistä vaaditaan kiertotalouden pilotointiprojekteissa. Ne koskevat muun muassa puun, tiilien, betonin ja kipsilevyjen kiertotaloutta.

Kriteereitä on toteutettu ainakin 15 rakennusprojektissa julkisella sektorilla.

”Haluamme käyttää näitä kriteerejä kaikissa projekteissamme. Haluamme, että kiertotaloudesta tulee rakentamisessa uusi normaali”, Runge korostaa.

Yksi tärkeä toimenpide Tanskassa on ollut niin kutsuttu selektiivinen eli valikoiva purkaminen. Se tarkoittaa, että uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat on pyrittävä purkamaan ehjinä, jotta niitä voi käyttää uudestaan muissa kohteissa.

Seuraavaksi Kööpenhamina kääntää katseensa siihen, kuinka kiertotalous toteutuisi myös kattohuovan, teräksen, laattojen, lasin ja eristeiden kohdalla. Myös valaisimien uudelleenkäytön tehostaminen on suunnitelmissa.

Mitattavia tavoitteita

Suomalaiset ministeriöt (ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö) vetävät neljää työpakettia pohjoismaisessa Nordic Networks for Circular Construction -hankkeessa, jonka budjetti on yhteensä hieman yli miljoona euroa.

Suomen vetovastuulla ovat hankkeen koordinointi ja viestintä, kiertotalouden mittareiden kehittely rakentamiseen, pohjoismainen rakennuskulttuuri sekä oppimismateriaalit.

Yli yhdeksänkymmentä osanottajaa Pohjoismaista kokoontui maaliskuun alussa keskustelemaan kiertotaloudesta rakentamisessa Green Building Council Finlandin järjestämään webinaariin.

Kuittinen piti tilaisuudessa puheenvuoron ja kertoi verkostohankkeen tavoitteista:

”Ensimmäisenä haluamme vastata kysymykseen, miten kiertotalouden mukainen on pohjoismainen rakennusala. Miten sitä voi mitata?”

Jos hankkeessa löytyy mitattavissa olevia tavoitteita kiertotalouden mukaiselle rakentamiselle, samalla voidaan alkaa tunnistaa kriittisiä osaamis- ja tietoaukkoja.

Nämä ovat Kuittisen mukaan tärkeää tietoa verkostolle, jossa on tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, rakennusalan yrityksiä, arkkitehtejä, suunnittelijoita ja julkinen sektori.

Parempaa tulevaisuutta

Kuittinen kysyy, kuinka rakennetussa ympäristössä voitaisiin ylläpitää ja lisätä arvoa:

”Kiertotaloudessa on jo määritelmällisesti mukana rahallinen arvo. Me haluamme, että siinä on myös kulttuuriarvoa. Jätämme rakennetun ympäristön kulttuurisena perintönä tuleville sukupolville.”

Kuittinen uskoo, että kriisiaikana pohjoismainen yhteistyö on entistä tärkeämpää:

”Elämme pimeitä aikoja. Voimme löytää turvaa ja inspiraatiota, jos kokoonnumme sellaisten ajatusten ääreen, jotka lupaavat meille parempaa tulevaisuutta. Ukrainan sotakin loppuu joskus, ja silloin on aika jälleenrakennukselle. Toivon, että siinä avautuu tilaisuus kiertotalouden mukaiselle rakentamiselle”, Kuittinen summaa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti.

Kuva: Adobe Stock. Tiilien ja ikkunoiden uudelleenkäyttö on onnistunut tanskalaisprojekteissa. Suomessa se on vaikeampaa.