Luontopääoma mukaan talouden mittareihin

Nykyinen talousmalli on kestämättömällä pohjalla. Ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta elintaso on tuotettu ylikuluttamalla luonnonvaroja ja luonnon tarjoamia palveluja. Nyt luonnon ekosysteemit ovat romahduspisteessä.

Näin toteaa Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessorin Partha Dasguptan johtama tutkimustyö. Yli 600-sivuinen Dasgupta-raportti julkaistiin 2. helmikuuta. Raportin on tilannut Iso-Britannian hallinto.

Luontopääoma romahti talouskasvun vuosina

Esipuheessaan professori Dasgupta pohtii taloustiedettä ja kiinnittää huomiota siihen, että nykyisin talouskasvua mittaamaan kehittämämme bruttokansantuote (BKT) ei huomioi lainkaan luontopääoman heikentymistä. Mittari soveltuu hyvin seuraamaan, kuinka paljon tuotteita ja palveluita on tuotettu markkinoille lyhyellä aikavälillä. Se kuitenkin soveltuu erittäin huonosti mittamaan taloustoiminnan kestävyyttä.

Vaikka globaali, henkeä kohden laskettu bruttokansantuotteemme (BKT) on globaalisti kaksinkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä, olemme jättäneet laskuista pois valtavat tuhot, joita olemme aiheuttaneet luonnolle: Luontopääoma on samassa ajassa heikentynyt peräti 40 prosenttia.

Vaikka biosfääri uusiutuu vuodessa jopa 19 prosenttia, eli tuottoprosentti on korkeampi kuin esimerkiksi osakkeiden pitkän aikavälin tuotto, ylikulutuksemme syö vuotuisen tuoton ja ylikin. Globaalin talousjärjestelmämme ylläpito vie 1,6 maapallon verran luonnonvaroja joka vuosi.

Kulutamme siis luontopääomaa ja heikennämme biosfääriä nopeammalla tahdilla kuin se ehtii uusiutua.

Emme pelkästään kuluta kestämättömällä tahdilla luonnon tarjoamia palveluja. Ylikulutuksemme tuotokset, jätteet ja saasteet, kertyvät ympäristöön kuormittamaan luonnon ekosysteemejä.

Luonnon tuhoajalle palkinto

Emme myöskään huolehdi luontopääomasta samalla tavalla kuin huolehdimme rakentamastamme infrastruktuurista tai inhimillisestä pääomastamme kuten osaamisesta. Pelkästään vuonna 2020 ainakin 36 kasvi- ja eläinlajia julistettiin sukupuuttoon kuolleiksi.

Itse asiassa tällä hetkellä talousjärjestelmämme palkitsee luonnon tuhoamisesta.

Maksamme ympäristölle haitallisille toiminnoille vuosittain noin 4000–6000 miljardia dollaria erilaisia tukia.

Samaan aikaan käytämme vain 78–143 miljardia dollaria luontoa suojeleviin toimenpiteisiin tai investointeihin.

Siirrytään biodiversiteettitalouteen

Dasgupta esittää, että talousjärjestelmämme ja kulutustottumuksiemme on muututtava. Ylikulutusta on vähennettävä ohjauskeinojen avulla. Energiajärjestelmän on päästävä kokonaan eroon hiilestä.

Rikkauden mittaamiseen on kehitettävä BKT:tä kokonaisvaltaisempi työkalu. Uuden inklusiivisemman mittarin on huomioitava toimintojen järjestelmätason vaikutukset luontopääomalle, kuten luonnon monimuotoisuudelle.

Sen sijaan, että mittaisimme tuotosvirtaa, meidän pitäisi mitata kumuloituvaa sosiaalista ja ekologista arvoa. Dasgupta kutsuu tätä biodiversiteettitaloudeksi.

Raportti korostaa, että biodiversiteetin suojeleminen täytyisi nostaa kansainvälisellä agendalla yhtä korkealle kuin ilmastotoimet ovat nyt.

Hiilijalanjäljen viereen luontojalanjälki?

Sijoittajat ja rahoitusala ovat jo heräämässä riskeihin, joita luonnon tuhoutuminen aiheuttaa ihmiselle ja taloudelle. 37 rahoitusalan yhtiötä on allekirjoittanut vetoomuksen luonnon monimuotoisuuden rahoittamisen puolesta (Finance for Biodiversity Pledge). Yhtiöt sitoutuvat tukemaan biodiversiteetin palauttamista ja suojelua.

Vaikeinta on arvioida yksittäisten yritysten ja toimijoiden vaikutuksia luonnolle. Jos hiilijalanjäljen laskenta on haastavaa, biodiversiteettivaikutusten laskeminen ja arvioiminen on monta kertaluokkaa monimutkaisempaa.

Dasguptan raportti antaa taloustieteelle eväitä uudistaa järjestelmää niin, ettei ympäristöä enää unohdeta laskuista.

”Tuomalla yhteen ekonomian ja ekologian Dasguptan raportti tarjoaa meille kompassin, jota olemme kipeästi tarvinneet. Ehkä voimme sen avulla pelastaa viime hetkellä luonnon — ja samalla itsemme”, kirjoittaa raportin esipuheessa sir David Attenborough.

Kuva: Scanstockphoto. Avohakattua metsää. Hakkuissa lasketaan kaadettujen tukkien arvo, mutta ei huomioida, minkälaisia vaikutuksia hakkuilla on metsäekosysteemiin.