Luontokato uhkaa sijoittajia

Facebooktwitterlinkedin

Finanssisektori kehittää nyt keinoja biodiversiteettikysymysten huomioimiseen sijoituspäätöksenteossa. Vaikka luontokato aiheuttaa suuria laskuja, voi sen huomioinnista tulla myös tuottoisaa bisnestä.

Luontokato aiheuttaa jo taloudellisia riskejä ja uhkaa sijoitustuottoja. Koska yhteiset mittarit luontokadon huomioimiseksi taloudellisessa toiminnassa ovat puuttuneet, sijoittajien on ollut vaikea reagoida tilanteeseen. Nyt tämä on muuttumassa.

Uudet työkalut voivat tarjota voittoja luontokadon huomioiville sijoittajille ja lisäksi suosia luonnonvaroja säästävää yritystoimintaa.

Laskuja luonnolta

Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi sanoo, että luonnonvarojen liikakäytöstä täytyy pystyä tekemään maksullista ja näin kääntämään taloudellinen toiminta luontopositiiviseksi, muutoin seuraukset tulevat kalliiksi. ”Jos me ihmiset emme ala laskuttaa tuhosta, luonto alkaa lähettää laskuja”, hän kiteyttää.

Kreivi puhui kesäkuussa Sitran järjestämässä tilaisuudessa. Finanssialan toimijat jakoivat ajatuksia keinoista, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan huomioida sijoituspäätöksenteossa. Tilaisuuteen osallistui nimekäs joukko maailman suurimpien sijoitus- ja rahoituslaitosten edustajia.

Ekosysteemien tuottavuuden lasku maksaa jo nyt joka vuosi yli 4 biljoonaa euroa (neljä miljoonaa miljoonaa). Kaikkiaan erilaisten luonnon tuottamien palveluiden arvo on vuodessa kaksi kertaa koko maailman bruttokansantuote eli noin 130 biljoonaa euroa, ja luontokadon vuoksi tämä resurssi on romahtamassa.

Esimerkiksi pölytyksen heikentyminen voi aiheuttaa maataloudelle vuosittain yli 500 miljardin euron tappiot.

Ihmiskunta käyttää aivan liikaa luonnonvaroja. Maa-alueita ja meriä valjastetaan taloudellisen toiminnan välineiksi, ympäristö saastuu, ilmasto kuumenee ja vieraslajit leviävät.

Näitä luontokadon tärkeimpiä ajureita voidaan kuitenkin huomioida sijoitustoiminnassa. Parhaimmillaan taloudellinen toiminta on sekä luontopositiivista että kannattavaa.

Kreivin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ennallistamistalous tarjoaa jo enemmän työpaikkoja kuin öljy- ja kaasuteollisuus.

Kreivi sanoo, että talousinstituutioilla on kuitenkin vielä heikko ymmärrys siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa luontoon ja luonto yritystoimintaan. Luontokatoon liittyviä riskejä osataan vielä heikosti integroida taloudelliseen päätöksentekoon. Lisää työkaluja ja dataa tarvitaan kipeästi.

Vain luotettavasti mitatun tiedon avulla sijoittaja voi oikeasti arvioida sijoituspäätöstensä riskejä ja vaikutuksia ja sijoituspäätökset voivat aidosti vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Toimivien luontokadon taloudellisten mittareiden täytyy olla myös laajasti käytettäviä ja vertailtavissa.

Rahoitusjätin luontotyökalupakki

Viime vuosina finanssiala, tutkijat ja järjestöt ovat kehittäneet monenlaisia työkaluja taloudellisen toiminnan luontovaikutusten ja luontoon liittyvien riskien huomiointiin ja raportointiin. Luontokatoa on integroitu uutena teemana myös erilaisiin perinteisiin vastuullisuusmittareihin ja moniin standardeihin.

Esimerkiksi amerikkalainen rahoitusyhtiö MSCI tarjoaa sijoittajille kolmenlaisia mahdollisuuksia huomioida luontokatoa.

Ensimmäinen työkalupakki auttaa hahmottamaan luontokadon aiheut­tamia riskejä yritysten toimintaan ja tuottoihin. Toisen pakin avulla taas voidaan hahmottaa sijoitusten yhdenmukaisuutta omiin arvoihin. Kolmas työkalu auttaa tekemään sijoituksia, joilla on positiivisia biodiversiteettivaikutuksia.

MSCI:n analyyseista vastaavan päällikön Arne Klugin mukaan nyt on juuri oikea hetki toimia, sillä monimuotoisuutta aletaan huomioida sääntelyssä esimerkiksi YK:n ja EU:n ohjelmien kautta ja luontokadon vaikutukset kiihtyvät.

Luontokadon seuraukset konkretisoituvat yrityksille monin tavoin: fyysisinä riskeinä (esimerkiksi raaka-aineiden saatavuusongelmina), transitioriskeinä (kuten markkinoiden lainalaisuuksien ja kuluttajien toimintatapojen muuttumisena), sääntelyn muutoksina (uusina velvoitteina ja rajoitteina) ja systeemisinä riskeinä, jollainen on esimerkiksi pandemiakriisi.

Esimerkiksi maaperän köyhtyminen ja pölyttäjäkato vaikuttavat kohtalokkaasti ruoantuotantoon. Vastaavasti ruokasektori aiheuttaa valtavasti metsäkatoa, ilmastopäästöjä ja sukupuuttoja. Uusien työkalujen avulla sijoittajat voivat aiempaa paremmin huomioida tällaisia asioita sijoituspäätöksiä tehdessään.

Monen muun tavoin Klug kuitenkin näkee, että biodiversiteettivaikutusten ja riskien mittaaminen on paljon hankalampaa kuin ilmastonmuutoksen huomioiminen sijoituspäätöksenteossa ja vaatii vielä paljon kehittämistä.

”Ajureita luontokadolle on niin monia. Ekosysteemit ovat monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia. Mitkä tässä tilanteessa ovat parhaita mittareita?”, hän kysyy.

Tiedonpuute lisää haasteita. Esimerkiksi pitkistä tuotantoketjuista on hankala saada tietoa. Kun data on pistemäistä ja mittarit puutteellisia, on vielä vaikeaa arvioida luontokadon näkökulmasta koko sijoitussalkkua ja yhtiön koko toimintaa, ei vain paloja näistä, Klug sanoo.

Yhteisiä viitekehyksiä

MSCI itse kehittää luontoriippuvuuksien selvittämiseen muun muassa geospatiaalisia analyysejä ja arvioi ja hyödyntää erilaisia ulkoisia biodiversiteettijalanjälkimittareita. MSCI:n tavoin toimii moni muukin finanssialan yhtiö.

Viime vuosina on perustettu useita kansainvälisiä talousalan ja tutkijoiden verkostoja, joissa erilaisia mittareita vertaillaan ja yhteismitallistetaan.

Merkittäviä uusia verkostoja ovat esimerkiksi työryhmä tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden laatimiseksi (Science Based Targets Network) ja TNFD-verkosto (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures).

Näistä ensimmäinen perustuu SBT-menetelmään (Science Based Targets). Se tukee yrityksiä asettamaan perusteltuja ja mitattavia ympäristötavoitteita, jotka ovat aidosti linjassa globaalien tavoitteiden kanssa. Se on siis väline työskennellä järkevästi yhteisten päämäärien eteen.

SBT-kehikkoa on toistaiseksi käytetty ilmastotyössä. Yritykset voivat sen avulla linjata toimintaansa Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden suuntaan.

Nyt vastaavaa pohjaa kehitetään globaalien biodiversiteettiuhkien hallitsemiseksi laatimalla tieteeseen perustuvat luontotavoitteet (SBTs for nature). YK:n uuden biodiversiteettisopimuksen aikaansaaminen on tärkeä suuntaviiva tälle työlle, mutta viivästynyt pandemian vuoksi.

TNFD-verkosto taas on vuonna 2020 perustettu laaja kansainvälinen yritysvetoinen työryhmä. Se kehittää ratkaisuja sijoitusten biodiversiteettiriippuvuuksien ja -riskien yhdenmukaiseen ja vertailukelpoiseen dokumentointiin.

Verkosto arvioi erilaisten mittareiden ja työkalujen käyttökelpoisuutta ja rakentaa näistä yritysten luontoraportointia varten yhteisen viitekehyksen, joka julkaistaan vuonna 2023. Myös edellä mainittuja tieteeseen perustuvia luontotavoitteita on tarkoitus hyödyntää TNFD-viitekehyksen rakentamisessa.

TNFD-työllä on G7-maiden tuki. Vastaavanlaista työtapaa käytettiin muutamia vuosia sitten, kun yrityksille luotiin kansainvälinen ilmastoraportointisuositus. Sen avulla tiedot ilmastoon liittyvistä yrityksen riskeistä ja mahdollisuuksista saadaan sisällytettyä yrityksen taloudelliseen raportointiin.

Ilmastoon liittyvä taloudellinen raportointi onkin lisääntynyt merkittävästi. TNFD:stä voidaan odottaa vastaavaa laajaan käyttöön tulevaa viitekehystä luontokadon suhteen.

Viisas voi voittaa

Sitran webinaaria koordinoinut ympäristötaloustieteilijä ja ilmasto- ja luontoratkaisujen asiantuntija Miika Korja näkee näin suuret kehityskulut vahvoina signaaleina, joita suoma­laisyrityksissäkin kannattaa seurata.

”On kuvaavaa, mitä isot pelaajat markkinoilla nyt tekevät. Maailman suurimmat rahoitusalan toimijat kuten MSCI, Bloomberg ja Moody’s tulevat Sitrankin tapahtumaan keskustelemaan luontokadon pysäyttämisestä, eivät tällaiset yhtiöt keskittyisi luontokatoon, jos he eivät näkisi tässä ihan systeemistä riskiä, joka on pakko ratkaista.”

Korja alleviivaa, että Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on melko tai todella riippuvaista luonnosta ja sen palveluista. Talousmaailman ytimestä tuleva lukema on niin pysäyttävä, että jos se ei herättele niin ei mikään, hän sanoo.

”On aika lopettaa puhe, että luonto ja talous olisivat vastakkaisia, vaan luonto mahdollistaa talouden pyörimisen. Ja yritykset menestyvät olemalla mukana kehityksessä. Jos näitä kehityskulkuja onnistutaan miettimään Suomessa viisaasti, se tarjoaa meilläkin paljon uutta liiketoimintaa yrityksille.”

Tutustu tarkemmin

Sitra: Kooste webinaarista https://bit.ly/2VEKAI2

Boston Consulting Group: The Biodiversity Crisis Is a Business Crisis https://on.bcg.com/2XitrVt

Sitra: Talous tulevaisuuden palveluksessa https://bit.ly/37y3Utd

Maailman talousfoorumi: Nature Risk Rising https://bit.ly/3lTU8d5

Science Based Targets for Nature: Initial Guidance for Businesses https://bit.ly/3CFQqd2

TNFD-verkosto: https://tnfd.info/

Kuva: Reetta Virtanen, Teksti: Katja Pulkkinen
Facebooktwitterlinkedin