Lopelle nousee laitos, joka saattaa pienentää sinunkin maksamaasi renkaiden kierrätysmaksua

Laitos pystyy käsittelemään 20 000 tonnia renkaita, mutta mikäli tuotteille on kysyntää, kapasiteettia voi nostaa 30 000 tonniin ottamalla käyttöön kolmannen työvuoron. Laitos tulee työllistämään kymmenkunta henkeä suoraan ja välillisesti renkaiden ke­räys- ja käsittelylogistiikan kautta vielä paljon enemmän.

Ensin renkaat esilajitellaan ja esileikataan noin kämmenen kokoisiksi palasiksi. Seuraavassa vaiheessa saadaan leikattua 30–50 millimetrin kokoisia paloja. Tässä vaiheessa metallia saadaan hyvin eroteltua. Metalli kiertää uusiometallina.

Lopuksi materiaali leikataan vielä kahdesti niin, että päätuotteena syntyy neljän millimetrin kumirouhetta, josta kaikki kuitu ja rauta on saatu pois. Prosessi pystyy myös tekemään todella hienoa 0,02–0,04 millimetrin kokoista kumijauhetta.

Uusiokumille kilpailuetua

Uusiokumiraaka-ainetta voi käyttää kumiteollisuudessa kumituotteiden valmistuksessa.

Raaka-aine sopii myös tekonurmen kuten jalkapallokenttien täyteaineeksi, joskin tekonurmikäytön tulevaisuus on parhaillaan Euroopan kemikaaliviraston ja EU-päättäjien punnittavana mikromuovi- ja kemikaalipäästöriskien vuoksi. (Lue aiheesta lisää: Mikromuoviongelma kiteytyi pelikentille, UU1/21 s. 43.)

Renkaista jalostetusta uusiokumista voi tehdä myös kumin seosainetta, bitumin lisäainetta kumiasfalttiin, tiivisteitä, kumiosia tai erilaisia puristetuotteita kuten laattoja. Nykyisin kumigranulaattia tuodaan Suomen kumiteollisuuden tarpeisiin ulkomailta.

Suomen Rengaskierrätys on jo neuvotellut sekä kotimaisten että ulkomaisten kumiteollisuustoimijoiden kanssa. Kysyntää materiaaleille alkaa olla, vaikka Tuomisen mukaan kierrätysraaka-aineen onkin yhä hyvin vaikea kilpailla neitseellisen materiaalin kanssa.

”Päättäjät vaativat, että pitäisi kierrättää, mutta lainsäädäntö vaikeuttaa markkinointia. Kierrätystuotteet eivät vielä ole kilpailussa lähelläkään samalla viivalla neitseellisten kanssa”, hän harmittelee.

Tuominen toivoo, että etenkin julkisissa hankinnoissa otettaisiin kilpailutuksessa paljon nykyistä enemmän käyttöön kriteereitä, jotka vaatisivat ja suosisivat kierrätysraaka-aineiden käyttöä. Tämä lisäisi uusiokuminkin kysyntää.

Lisää kannattavuutta

Jos uusioraaka-aineelle on markkinoilla menekkiä, koko kierrätyksen arvoketjun toiminnasta tulisi kannattavampaa.

”Kun rengasmateriaali nykyisin menee markkinoille esimerkiksi maarakennuskäyttöön, hinta on lähellä nollaa, kuitenkin hiukan plussan puolella. Kumituotteiden uusioraaka-aineen hinnoissa sen sijaan puhutaan jo sadoista euroista tonnilta”, Tuominen arvioi.

Korkeamman jalostusasteen uusiomateriaalin tuottaminen ja myyminen mahdollistaisivat myös renkaan tuottajavastuumaksujen alentamisen. Tämä puolestaan laskisi myös kuluttajien rengaskauppojen yhteydessä maksaman kierrätysmaksun hintaa. Tällä hetkellä kierrätysmaksu henkilöauton neljän renkaan setiltä on noin 7 euroa (1,74 euroa renkaalta).

Uudessa laitoksessa kumissa oleva teräs saadaan erottelun avulla metalliteollisuuden raaka-aineeksi.

Renkaissa on myös polymeeri- ja rakennekuituja kuten aramidia. Laitoksella käsiteltävästä noin 20 000 rengastonnista erotellaan kuitua noin kaksi tuhatta tonnia. Aluksi kuitu menee energiakäyttöön, mutta Tuomisen mukaan kuitujen materiaalikierrätystä jo tutkitaan.

Kuidut voisivat sopia vaikkapa eristemattoihin tai muihin tekstiilikuitutuotteisiin. Esimerkiksi autojen valmistukseen tarvitaan tekstiilikuitupehmusteita.

”Renkaista talteen saatava kuitu on pitkää kuitua, josta pystyy valmistamaan uusia tuotteita, kunhan niille vain löytyy markkinat”, Tuominen uskoo.

Kohti suljettua kiertoa?

Entä pystyttäisiinkö käytetyistä renkaista jalostetusta uusiokumista joskus valmistamaan uusia renkaita?

”Ulkomailla raskaan kaluston renkaiden pinnoittamisessa käytetään jo kierrätyskumia. Tällainen tutkintalinja on myös meillä, mutta en pysty vielä sanomaan tästä tarkemmin. Olisi todella hienoa, jos pääsisimme suljettuihin kiertoihin, mutta se vaatii vielä kovasti työtä.”

Suomen Rengaskierrätys allekirjoitti urakkasopimuksen uuden laitoksen rakentamisesta juuri joulun alla Jatke Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että laitos otettaisiin tuotantokäyttöön Lopella alkuvuodesta 2023.

Kierrätyslaitoksen kokonaisbudjetti on 17 miljoonaa euroa.

Rengaskierrätyksen valtakunnallisena operaattorina on toiminut Kuusakoski, mutta sopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Rengaskierrätys on jo avannut tarjouskisan uudesta operaattorista.

”Kilpailutamme erikseen keräys­logistiikan, terminaalitoiminnot, leikkaus- ja lajittelupalvelut sekä runkologistiikan. Toimijat saavat tarjota kaikkea tai osaa näistä palveluista. Teemme päätöksen kisan voittajista vappuun mennessä.”

Koska Suomessa kerätään vuosittain talteen yli 60 000 tonnia renkaita, yhä noin 40 000 tonnia renkaita ohjautuu uuden laitoksen rakentamisenkin jälkeen maa- ja infrarakentamiseen, ainakin toistaiseksi.

”Olisi hienoa, jos saisimme tehtyä korkeamman jalostusasteen tuotetta koko Suomen rengasmäärästä. Se synnyttäisi lisäarvoa ja pienetäisi kansalaistenkin maksamia rengas­maksuja.”