Länsimaat ”kierrättävät” jätteet kaukomaiden meriin

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Moni länsimaa vie sekalaista muovijätettä köyhiin maihin, joissa ei ole kunnollisia jätehuoltojärjestelmiä ja joista jäte vuotaa vesistöihin ja meriin.

Aiemmin nämä maat nojasivat Kiinaan muovijätteidensä käsittelyssä. Kiinan päätettyä viime vuoden alussa, ettei se enää ota vastaan kuin jalostettua uusioraaka-ainetta, länsimaiset jäteoperaattorit ovat etsineet kuumeisesti jätteillensä uutta osoitetta. Suomi on joukossa poikkeus, sillä kotimainen kierrätysketju toimii ja uusiomuoveille on kysyntää suomalaisessa muovituoteteollisuudessa. Kaikki Suomessa kerättävä kotitalouksien muovijäte viedään käsiteltäväksi Riihimäen muovijalostamolle.

Monista Euroopan maista ja Yhdysvalloista kuitenkin puuttuu esimerkiksi muovijätteen kierrätyskapasiteettia, eikä jalostetuille uusiomuoveille ole riittävästi kierrätyskysyntää paikallisessa muoviteollisuudessa. Kun Kiina sulki muovijätteeltä portit, muovijätettä on alettu rahdata Kaakkois-Aasian maihin.

Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mihin heidän muoviroskansa päätyvät. Iso-Britanniassa syntyi syksyllä kohu, kun Greenpeacen tutkivan journalismin Unearthed-ryhmä paljasti, että brittiläistä kotitalousmuovijätettä löytyi valtavia määriä laittomilta kaatopaikoilta Malesiassa. Samalle dumppausalueelle oli päätynyt muovijätteitä myös Espanjasta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Japanista ja Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Moni näistä maista ylpeilee hyvillä kierrätysasteillaan.

 

”Ottakaa vastuu jätteistänne”

Iso-Britannia ehti raijata lähes 90 000 tonnia muovijätettä Malesiaan ja Yhdysvallat miltei tuplasti tämän määrän, ennen kuin Malesian uusi hallitus alkoi syksyllä rajoittaa muovijätteen tuontia. Lokakuussa hallitus ratsasi ja sulki laittomia jätteenkäsittelyalueita.

Roskavuoret ovat kuitenkin jo ehtineet pilata ympäristöä ja aiheuttaa terveyshaittoja paikallisille asukkaille. Arvioiden mukaan sekalaisesta muovijätteestä vain 60% kelpaa kierrätykseen. 40 prosenttia vastaanotetusta jätteestä siis jää jätteeksi ympäristöön tai mereen.

”Kehittyneiden maiden on otettava vastuu omasta jätehuollostaan, eikä sitä saa sysätä köyhien maiden harteille. Kontrolloikaa vientiä. Älkää viekö jätteitä vaan puhtaita uusioraaka-aineita. EU:n kierrätysprosentit eivät kerro totuutta todellisesta kierrätyksestä niin kauan kuin niihin lasketaan ulkomaille viedyt jätteet”, sanoo malesialainen jätehuoltoasiantuntija Theng Lee Chong, jonka Uusiouutiset tapasi EcoExpoAsia-tapahtumassa Hongkongissa lokakuussa.

Theng kertoo, että Malesian alettua rajoittaa jätteiden tuontia muutamat muut Kaakkois-Aasian maat kuten Thaimaa ja Vietnam ovat seuranneet perässä.

Länsimaiset jätteet seilaavat kuitenkin yhä maailman merillä. Aina löytyy satama, joka suostuu ottamaan ne vastaan. Ongelmia lykätään yhä köyhempiin maihin, joissa jätehuoltojärjestelmät ovat alkeellisia, kierrätyslaitosten toiminnan kontrollointi on vieläkin huonompaa ja ympäristöriskit siten suurempia.

”Jätteitä viedään esimerkiksi Filippiineille ja Indonesiaan, jotka eivät vielä ole asettaneet mitään rajoituksia. Jätteitä viedään kehittyneistä maista myös Afrikkaan”, Theng muistuttaa. Kirjoittamassaan artikkelissa hän toteaakin, että muovijätteiden kansainvälistä vientiä valvotaan heikosti:

”Bisnesnäkökulman lisäksi on kysymys myös toiminnan eettisyydestä, köyhien hyväksikäyttämisestä ja päästöjen ulkoistamisesta”, Theng kirjoittaa.

 

Kuva: Elina Saarinen. Malesialainen jätehuoltoasiantuntija Theng Lee Chong penää länsimailta vastuullisuutta jätehuoltonsa hoitamisessa ja vetoaa etiikkaan: ”Kehittyneiden maiden on otettava vastuu omasta jätehuollostaan, eikä sitä saa sysätä köyhien maiden harteille.”

Kuva: Hooi Hock Tan/ Ergo Global. Valtava muovijätemassa oli peittänyt joen Malesian puoleisella Borneon saarella viime syksynä.

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin