Kuinka kiertotalouden edelläkävijäyritykset käytännössä tekevät yhteistyötä?

Heta Leinonen
Facebooktwitterlinkedin

Kiertotalous ja yhteistyö. Lienee yksimielistä, että nämä sanat kuuluvat yhteen. Kiertotalouden ratkaisut syntyvät ja vahvistuvat yhteistyöllä.

Suurelta osin hämärän peitossa ovat kuitenkin ne tavat, joilla kiertotalouden edelläkävijäyritykset käytännössä tekevät yhteistyötä ja ovat vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa.

Tarkastelemme tällä hetkellä ”Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin (CICAT2025)” -tutkimushankkeessa sidosryhmävuorovaikutuksen käytäntöjen kehitystä suomalaisissa kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioissa vuosien 2019 ja 2021 välillä. Mukana tutkimuksessa on suomalaisia yrityksiä, kaupunkeja ja kuntia, kehitys- ja tukiorganisaatioita, järjestöjä, ministeriöitä ja alueellisia toimijoita. Tämä teksti keskittyy ensiksi mainittuun, yrityksiin.

Vuosien 2019 ja 2021 välillä suurimmat muutokset sidosryhmävuorovaikutuksen käytännöissä ovat tapahtuneet kiertotalouden edelläkävijäyritysten ulkoisissa sidosryhmävuorovaikutuksen käytännöissä ja niissä käytännöissä, jotka liittyvät yritysten toimintamalleihin. Myös yritysten toimintaympäristö on muuttunut.

Yritysten ulkoiset sidosryhmävuorovaikutuksen käytännöt ovat harpanneet kohti kaksisuuntaisempia ja aktiivisempia käytäntöjä ja suhteita. Maininnat julkisista tunnustuksista, palkinnoista ja sertifikaateista ovat vaihtuneet monitasoisiin ja tyypillisesti projektiperustaisiin suhteisiin sidosryhmien välillä.

Samanaikaisesti yritysten toimintamalleihin liittyvissä käytännöissä näkyy muutos olemassa olevien toimintamallien ylläpidosta kohti avoimuutta ja osallistamista. Tyypillisesti yritykset etsivät uusia teknologisia ja logistisia ratkaisuja yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Lisäksi sidosryhmävuorovaikutuksen arvioinnin korostuminen ja osaoptimoinnin välttäminen ovat osoituksia sidosryhmävuorovaikutuksen tavoitteellisuudesta.

Kiertotalouden edelläkävijäyritysten toimintaympäristössä todentuneet muutokset kertovat siitä, että yritykset ovat yhä korostuneemmin huolissaan ympäristökysymyksistä ja tietoisia yhteistyön tarpeellisuudesta kysymysten ratkaisemiseksi. Kilpailu osaavasta työvoimasta ja julkisen keskustelun vahvistuminen ovat esimerkkejä kiertotalouden kehityksestä Suomessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että muutokset vuosien 2019 ja 2021 välillä viittaavat paitsi toimintaympäristön kypsymiseen myös yritysten yhä kehityshakuisempiin suhteisiin ja sidosryhmävuorovaikutuksen käytäntöihin. Tutkimus vahvistaa sen, että yritysten arjessa kiertotalouden ratkaisut todella syntyvät ja vahvistuvat yhteistyöllä, jossa moninaisuudesta huolimatta on erotettavissa yhteisiä käytäntöjä ja niiden kehityskulkuja.

 

Heta Leinonen

Kirjoittaja työskentelee Tampereen yliopistossa ja tutkii sekä toteuttaa CICAT2025-tutkimuskonsortiossa sidosryhmävuorovaikutusta.

Teksti: Heta Leinonen

Kuva: Laura Tammisto/ Studio Torkkeli Oy

Facebooktwitterlinkedin