Korttelikeräyskokeilu lisäsi lajittelua

Facebooktwitterlinkedin

Korttelikeräys on asukkaiden mielestä helppokäyttöinen ratkaisu, joka pienentää kodin sekajätemäärää ja lisää jätteiden lajittelua. Näin todistaa Suomen ensimmäisestä, olemassa olevalla asuinalueella toteutusta korttelikeräyskokeilusta saatu asukaspalaute.

Nokian Vesitorninmäen asukkaat saivat liittyä vapaaehtoisesti korttelikeräyspilottiin viime kesänä. Noin 60 prosenttia alueen asukkaista lähti mukaan järjestelyyn.

Koko kortteli sai yhteiset, lukittavat Molok Oy:n syväkeräysastiat kodin seka- ja biojätteelle, kartonki-, lasi- ja muovipakkauksille sekä metallille. Hyötyjätteiden keräyspiste sijaitsi keskimäärin noin 220 metrin päässä kustakin pilottiin osallistuneesta kodista.

 

Sopiva etäisyys

 

Asukaskyselyllä kerätyn palautteen perusteella asukkaiden kokemukset pilotista olivat positiivisia. Kaikki vastaajat kokivat, että uudenlaisen keräysjärjestelmän oppiminen ja käyttäminen on ollut helppoa tai hyvin helppoa.

Vastaajista 96 prosenttia piti etäisyyttä korttelikeräyspisteelle sopivana.

Jätehuollon kierrätystavoitteiden näkökulmasta pilotin tuloksista lupaavimmalta kuulostaa se, että korttelikeräys näyttää lisäävän lajittelua ja vähentävän sekajätteen määrää.

Peräti 88,5 prosenttia vastanneista ilmoitti sekajätemäärän vähentyneen pilotin aikana. 77 prosenttia vastanneista kertoi alkaneensa lajitella enemmän. Asukkaat lajittelivat etenkin biojätteen ja muovipakkaukset erilleen kierrätystä varten.

Kritiikkiäkin kokeilu herätti. Tyhjennysvälit eivät aina natsanneet, minkä vuoksi jätteet eivät aina olleet mahtuneet niille varattuihin astioihin. Kuitenkin korttelikeräyspilotti sai asukkailta kokonaisarvosanan 4/5.

 

Kokeilu päättyy, ekopiste jatkaa

 

Avoimessa palautteessa moni ilmaisi halunsa jatkaa korttelikeräystä. Nokian korttelikeräyskokeilu kuitenkin loppui kesäkuussa.

Tämä johtuu siitä, että korttelikeräykseen osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä kaikkia Vesitorninmäen asukkaita saatu liittymään mukaan. Kahden erillisen jätteenkeräysjärjestelmän käyttö samalla asuinalueella ei olisi kannattavaa.

”Korttelikeräyksen toteuttaminen olemassa olevalle asuinalueelle on vaikeaa, koska kaikki asukkaat pitäisi saada liittymään kattavasti mukaan. Uusille asuinalueille se voidaan merkitä jo kaavaan”, näkee Pirkanmaan Jätehuollon tekninen päällikkö Timo Varsala.

Tampereen ja Kangasalan rajalle onkin kaavoitettu nyt uusi asuinalue, jonne tulee korttelikeräyksen kaltainen, yhteiskeräyspisteellä toteutettu lähikeräysalue. Muitakin on suunnitteilla.

Korttelikeräys on otettu käyttöön uusilla asuinalueilla muun muassa Keravalla, Vihdissä, Oulussa ja Lapualla. Korttelikeräyspilotti on käynnissä myös Naantalissa marraskuulle saakka.

Nokian Vesitorninmäellä Pirkanmaan Jätehuolto muutti korttelikeräyspisteen kokeilun jälkeen normaaliksi ekopisteeksi. Siellä kerätään alueellisesti pakkauslasia, metallia, kartonkia ja paperia.

 

Kuva: Elina Saarinen. Korttelikeräyspilotissa kerättiin myös bio- ja sekajäte. Nyt kun kokeilu päättyi Nokialla, bio- ja sekajäte kerätään kunkin asukkaan omalta pihalta.

Facebooktwitterlinkedin