Jätetäänkö pian hyvästit vanhalle tavalle tuottaa ja kuluttaa vaatteita? Euroopan unioni on julkaisemassa lähiaikoina uutta sääntelyä ja linjauksia, joiden tavoitteena on käytännössä rajata kestämätön tekstiilituotanto ulos Euroopan markkinoilta.

Nykyinen muodin tuottamisen ja kuluttamisen kulttuuri on yksi pahimmista esimerkeistä luonnonvaroja tuhlaavasta, lineaarisesta talousmallista.

Pikamuotiteollisuus tuhlaa valtavat määrät raaka-aineita, energiaa ja vettä tuottaakseen yhä enemmän uusia vaatemallistoja, joita kuluttajat käyttävät yhä vähemmän aikaa. Jotkin vaatebrändit pukkaavat markkinoille jopa 48 uutta kokoelmaa vuodessa.

Fashion Transparency Index on laskenut, että noin neljäsosa muotiteollisuuden resursseista päätyy jätteeksi jo vaatteiden ja asusteiden tuotantovaiheessa.

Keskimääräinen länsimainen kuluttaja ostaa vuodessa 16 kiloa uusia vaatteita, arvioi Greenpeace. Vaatteita ostetaan jatkuvasti enemmän, mutta käytetään yhä vähemmän.

Kerran käytössä

Mallistojen vaihtuessa nopealla tahdilla kaikkia vaatteita ei ehditä myydä. Ylijäämävarastosta hankkiudutaan eroon suljettujen ovien takana. On epäilty, että ylijäämä tuhotaan ja poltetaan.

Niitäkin vaatteita, jotka saadaan myytyä kuluttajille, uhkaa lähes kerta­käyttöisen tuotteen kohtalo. Myytyjä vaatteita käytetään vain muutamia kertoja.

Kun heitämme vaatteen pois, se saattaa kiertää vielä muutaman kierroksen uudelleenkäytössä hyväntekeväisyysjärjestöjen tai kirpputorien kautta. Kuitenkin yhä suurempi osa vaatteista on niin huonolaatuisia, etteivät ne enää kelpaa käyttöön.

Seka- ja tekokuituisten materiaalien kierrätys on hyvin vaikeaa. Lopulta vaatteen materiaalit päätyvät polttoon tai pahimmillaan kehittyvien maiden kaatopaikoille.

Euroopan unioni on linjannut, että tämän on muututtava. Pikamuodin on aika mennä pois muodista.

Tuottajavastuu tulossa

Vuosi sitten maaliskuussa EU julkaisi strategiansa kohti muutosta.

Euroopan komission kestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategian tavoitteena on, että jo vuonna 2030 EU-markkinoilla myytäisiin vain kestäviä, pitkäikäisiä ja kierrätettäviä tekstiilituotteita.

Strategian linjaukset ovat nyt konkretisoitumassa direktiiveiksi, säädöksiksi ja toimintalinjauksiksi, jotka vaikuttavat sekä tekstiilien tuotantoon, markkinointiin, kulutukseen että jätehuoltoon.

Tänä kesänä Euroopan komission pitäisi antaa esityksensä jätepuite­direktiivin muutoksesta.

Virkamieslähteiden mukaan komissio on esittämässä jätepuite­direktiivissä tekstiileille laajennettua tuottajavastuuta.

Koko EU-alueella tulee 1.1.2025 voimaan velvoite erilliskerätä poistotekstiilijätteet kuluttajilta. Tavoitteena on, että tuottajat ottaisivat vastuuta keräyksestä, uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja jätehuollosta myös taloudellisesti.

EU valmistelee tekstiileille tuoteryhmäkohtaisia ekosuunnitteluvaatimuksia. Lisäksi tulossa on vaatteiden merkintävaatimusten uudistus.

EU haluaa kannustaa kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja kierrätyksen teknologisiin innovaatioihin.

Uudelleenkäytölle tavoite?

Jätepuitedirektiivimuutosta käsiteltiin huhtikuun loppupuolella komission tutkimuskeskus JRC:n organisoimassa etätyöpajassa.

Pajapäiviin osallistunut ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén kertoo, että direktiiviin tulee mahdollisesti omat tavoitteensa sekä tekstiilijätteen uudelleenkäytön valmistelulle että kierrätykselle.

Työpajassa keskusteltiin, milloin tekstiilijäte ei olisi enää jätettä vaan pääsisi eroon jätestatuksestaan. Tämä voisi helpottaa poistotekstiilin toisia ja kolmansia käyttökierroksia.

Kestävyys kunniaan

Euroopan komission kansallinen kiertotalousasiantuntija Sarianne Tikkanen pitää vaikuttavana tulossa olevaa kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetusta.

Sen myötä annetaan myös tekstiilituotteille tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia, jotka ohjaavat suunnittelemaan ja valmistamaan kestäviä, korjattavia, pitkäikäisiä, huollettavia ja lopulta turvallisesti ja helposti kierrätettäviä tuotteita.

Tekstiiliteollisuus on ensimmäisiä toimialoja, joille EU on tekemässä tuoteryhmäkohtaisia vähimmäiskriteereitä ekologiseen tuotesuunnitteluun. Ne eivät ole suosituksia, vaan vaatimuksia.

”Suunnittelijalla ja tuottajalla on vastuu koko tuotteen elinkaaresta. EU-markkinoille ei voi enää tuoda tuotteita, jotka eivät täytä pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden kriteereitä”, Tikkanen tulkitsee.

Yksi keskeisistä kriteereistä tulee olemaan kestävyys. Lisäksi mahdollisesti pohditaan kierrätysmateriaalin käyttöosuusvelvoitetta. Se tarkoittaa, että tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on käytettävä kierrätyskuituja.

Koska tekstiileitä on niin monenlaisia, ei ole yhtä oikeaa tapaa suunnitella niitä ekologisiksi. Sen vuoksi ekosuunnitteluvaatimusten vaikutuksia arvioidaan huolella ja vaatimuksia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kertoo Tikkanen.

Ekosuunnitteluvaatimuksia tulee todennäköisesti myös jalkineille, huonekaluille ja vuodevaatteille.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Adobe Stock.

Muutokseen ohjaavaa sääntelyä

EU on julkaissut tai aikoo lähiaikoina julkaista muun muassa seuraavia tekstiilimarkkinoihin vaikuttavia ehdotuksia:

• Kestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategia. Euroopan komission tiedonanto 30.3.2022 luo suuntaviivat tulevalle EU-politiikalle.
• Komissio valmistelee kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetusta. Asetus valmistuu vuoden loppuun mennessä. Asetuksen myötä säädetään myös tiettyjen tekstiilituoteryhmien ekosuunnittelusta. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien EU-markkinoille saatettavien tuotteiden on oltava kestäviä (durable) ja korjauskelpoisia sekä sovelluttava uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ekosuunnitteluasetus sisältää myös digitaalisen tuotepassin, joka toisi läpinäkyvyyttä tuotantoketjuihin.
• Jätepuitedirektiivin muutos: Tekstiilien erilliskeräys alkaa EU-maissa viimeistään 1.1.2025 (Suomessa se alkoi jo 1.1.2023). Tekstiileille on todennäköisesti tulossa valmistelussa olevan jätepuitedirektiivin muutoksen myötä laajennettu tuottaja­vastuu. Tällöin tuottajavastuumaksut määräytyisivät ekomodulaation mukaan niin, että hankalasti kierrätettävistä tuotteista rankaistaan korkeammilla maksuilla. Valmisteltavana olevaan jätepuitedirektiivimuutokseen tulee myös elintarvikejätteen vähentämisen tavoitteita. Esitystä odotetaan tänä kesänä.
• DG Grow, Euroopan komission sisämarkkinoiden ja teollisuuden pääosasto, on valmistelemassa kesään mennessä linjapaperia Transition pathways for textile ecosystems. Sen tavoitteena on suunnata koko alaa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä.
• Alkuvuodesta käynnistyi Ecosystex-yhteisö, European Partnership on Textiles of the Future. Yhteisö yhdistää 17 hanketta, lisää projektien välistä yhteistyötä ja jakaa tutkimustietoa lainsäädäntöön ja teollisuuteen.
• EU-regulaatiota tekstiilituotteiden merkinnöistä (labelling) ollaan uudistamassa. Uusien vaatimusten on tarkoitus helpottaa poistotekstiilikuitujen lajittelua ja kierrätystä, antaa pesuohjeita ja yhtenäistää vaatteiden kokomerkintöjä.
• Jätteensiirtoasetukseen suunnitellaan muutoksia, jotka vaikuttaisivat myös poistotekstiilien vientiin esim Afrikkaan.
• Euroopan komissio julkaisi kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian 14.10.2020. Se tähtää turvalliseen ja vastuulliseen tuotantoon ja haitallisimpien kemikaalien käytön lopettamiseen myös tekstiilituotteissa.
• Direktiivit vihreistä väittämistä ja kuluttajien oikeudesta korjauttaa tuotteet antavat kuluttajalle valtaa ja oikeuksia. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa 22.3.2023.
• Euroopan komissio hyväksyi 23.2.2022 direktiivin suuryritysten kestävän kehityksen toimintasäännöistä (Corporate Sustainability Due Diligence). Yritysten on lievennettävä toimintansa haitallisia vaikutuksia esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristön saastumiseen.