Kiinan jätetuontikielto sysäsi länsimaat vaikeuksiin

Kiinan uusi, entistäkin tiukempi linjaus tulee asettamaan valtavat paineet rakentaa jätemateriaaleille lisää Kiinan ulkopuolista käsittelykapasiteettia sekä löytää jätteestä jalostetuille uusiomateriaaleille paikallista käyttöä Euroopan ja Yhdysvaltojen omassa teollisuudessa.

Kiina suunnittelee asettavansa kiinteiden jätteiden tuonnille täyskiellon, kertoo brittiläinen Resource.co-julkaisu.

Lehden lähteenä on kansainvälisen kierrätysalan kattojärjestö BIR (Bureau of International Recycling). Järjestön kiinalaiskontaktit kuulivat Kiinan suunnitelmista eräässä tiedotustilaisuudessa kesäkuussa. BIRin mukaan Kiina aikoo kieltää kiinteiden yhdyskuntajätteiden maahantuonnin vuodesta 2021 alkaen.

Kiinan ekologia- ja ympäristöministeriö on muuttamassa kiinteitä jätteitä koskevaa lakia. Uusi laki on tulossa voimaan syyskuussa ja se antaa aikaisempaa tiukemmat vaatimukset maahan tuotaville materiaaleille.

Kiinan linjaus on odotettu ja pelätty. Kiina on mullistanut maailman kierrätysmateriaalien markkinat rajoittamalla jätteiden tuontia viime vuosina.

Virta Kiinaan pysähtyi

Yhdysvallat ja monet Euroopan maat ovat aiemmin lähettäneet valtaosan paperi- ja pahvikuiduistaan ja muovijätteestään toiselle puolelle maailmaa ja laiminlyöneet oman kierrätysinfrastruktuurinsa rakentamisen. Kierrätysraaka-aineille ei ole ollut riittävästi kysyntää ja käyttöä yhdysvaltalaisessa ja eurooppalaisessa teollisuudessa.

Moni länsimaa on laskenut tiettyjen jätteiden jätehuoltonsa sen varaan, että jätteet voi aina viedä Kiinaan käsiteltäväksi.

Vuosina 2017 ja 2018 Kiina kielsi tuomasta maahan sekalaisia, lajittelemattomia paperi- ja muovijätteitä. Se asetti tuonnille puhtausvaatimukset, joiden mukaan jätemateriaaleissa sai olla korkeintaan 0,5 prosenttia epäpuhtauksia.

Kiinan linjaukset sysäsivät monet länsimaat etsimään jätteilleen uusia satamia. Kun Kiina laittoi rajat kiinni, arviolta yli 40 miljoonaa jätetonnia jäi vaille käsittelypaikkaa.

Muovijäte vuotaa mereen

Kiinan päätöksen jälkeen jätteiden vienti etenkin Kaakkois-Aasian maihin moninkertaistui vuonna 2019. Esimerkiksi vienti Malesiaan kolminkertaistui ja Thaimaahan jopa viisikymmenkertaistui. Jätettä on viety myös Afrikkaan.

Kehittyvät maat ovat olleet ongelmissa länsimaisten jätevuorten kanssa, sillä maissa ei ole riittävästi tehokasta jätehuolto- ja käsittelykapasiteettia. Suuri osa jätteistä on vuotanut käsittelypaikoilta ympäristöön ja mereen. Lisäksi roskat ovat aiheuttaneet terveyshaittoja paikallisille asukkaille.

Iso-Britannia ehti kuskata Malesiaan lähes 90 000 tonnia muovijätettä ja Yhdysvallat kaksinkertaisesti tämän määrän, ennen kuin Malesian uusi hallitus joutui alkaa rajoittaa jätteiden tuontia syksyllä 2019.

Indonesia suunnittelee seuraavansa Kiinan jalanjäljillä. Myös Thaimaa suunnittelee rajoittavansa muovijätteiden tuontia vuonna 2021. Intiakin on kiristänyt vaatimuksiaan jätetuonnille.

”Kehittyneiden maiden on otettava vastuu omasta jätehuollostaan, eikä sitä saa sysätä köyhien maiden harteille”, vetosi malesialainen jätehuoltoasiantuntija Theng Lee Chong Uusiouutisissa.

Toukokuussa 2019 YK:n kokous päätti tiukentaa rajat ylittävien muovijätesiirtojen valvontaa. Baselin sopimuksen kokouksen 186 maata sopivat myös toimista, joilla rajoitetaan sekalaisen muovijätteen vientiä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatisi laitosinvestointeja

Eurooppa on alkanut lisätä omaa paikallista kierrätyskapasiteettiaan sen jälkeen, kun Aasian vienti on vaikeutunut. Kehitys on kuitenkin hidasta, ja se edellyttäisi, että uusiomateriaaleille löytyisi kysyntää eurooppalaisesta teollisuudesta.

Uusiouutiset uutisoi alkuvuodesta, että eurooppalaisissa varastoissa seisoo miljoonia tonneja keräyspaperia ja -pahvia, jonka hyödyntämiseen on luvassa lisäkapasiteettia vasta vuosien päästä. Keräyspaperin hinnat ovat romahtaneet.

Vaikka EU:n uudet kiertotalous- ja jätedirektiivit kannustavat lisäämään jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, uusiomateriaaleille ei ole riittävästi käyttöä teollisuudessa.

Keräyspaperille ja -pahville on tulossa uutta teollisuuslaitoskapasiteettia neljä miljoonaa tonnia vuoteen 2022 mennessä. Tarvetta olisi kaksinkertaiselle määrälle kysyntää. Kaiken lisäksi koronapandemia on hidastanut teollisuuden uusia hankkeita.

”Apua!”

Yhdysvalloissa keräyspaperia on jouduttu hävittämään polttamalla ja sitä on viety kaatopaikoille. Myös Iso-Britannian tiedetään joutuneen turvautumaan keräyskuitujen polttamiseen.

Resource.co kertoo brittiläisten kierrätysyritysten olevan todellisissa vaikeuksissa. Esimerkiksi jätehuoltoyritys Biffa sai äskettäin sakot rikottuaan jätteiden vientisääntöjä.

Iso-Britannian kierrätysyhdistyksen johtaja Simon Ellin sanoo Resource.co:n julkaisussa maan kierrätysalan olevan nyt tienristeyksessä:

”Olemme 60-prosenttinen nettoviejä paperissa ja 70-prosenttinen nettoviejä muovipakkauksissa, koska Iso-Britanniassa ei ole riittävästi käsittelyinfrastruktuuria. Minne laitamme kaiken tämän jätemateriaalin? Iso-Britannian paperinkierrätysteollisuus ei ole investoimassa uusiin laitoksiin ainakaan viiteen vuoteen.”

Brittihallitus on esittänyt parlamentin käsiteltäväksi lakia, joka kieltäisi muovijätteiden viennin. Ellin pitää lakiesitystä epärealistisena ja vaatii kunnon tiekarttaa, jolla Iso-Britannia pääsisi kestävään materiaalitalouteen.

”Kierrätysala tarvitsee apua, ja pian”, Ellin sanoo.

Kuva: Pekka Karppinen/ Klanga Oy. Keräyskuitumarkkinoiden heilahtelut ulottuvat Suomeenkin. Encore Ympäristöpalveluiden Vantaan tuotantoyksikkö käsittelee keräyspaperia ja pakkausjätettä.