Kiertotalous osaksi opintoja

Ammattikorkeakoulut ottavat kiertotalouden osaksi opetusta ja koulujen arkea.

Siirtyminen kiertotalousyhteiskuntaan on monialainen haaste tieteelle ja tutkimukselle mutta myös ammatilliselle osaamiselle ja kansalaisten asenteille.

19 ammattikorkeakoulua on lähtenyt selvittämään, miten kiertotalous tulisi integroida osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta ja arkea.

Koulutus toimii keskeisenä välineenä uusien toimintatapojen ja osaamisen jalkauttamisessa. Viime aikoina kiertotalous on yleistynyt opetuksessa kestävän kehityksen ohella. Koska kiertotalousyhteiskuntaan siirtyminen haastaa organisaatioita ja kansalaisia laajasti, teema tulisi huomioida kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.

Ammattikorkeakouluissa kiertotalous on jo tällä hetkellä huomioitu osana opintoja monilla teknisillä aloilla, kuten luonnonvara-alalla ja tekniikassa. Sen sijaan yhteiskunnallisilla aloilla kiertotalouden soveltaminen on usein alkutekijöissään. Kiertotalousosaamista edistäville lähestymistavoille on tarvetta esimerkiksi ratkaisumyynnissä, rahoituksessa ja palvelumuotoilussa.

Sitralla on ollut merkittävässä rooli kiertotalouden jalkauttamisessa osaksi koulutusta esimerkiksi hankerahoituksen kautta. Tarve kiertotalouden amk-koulutuksen kehittämiselle ja jalkauttamiselle on huomioitu myös opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM).

Ministeriö on myöntänyt 2,5 miljoonaa euroa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeelle, jota toteutetaan yhteistyössä 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa.
Hanke on kolmivuotinen (2018-2020) ja sitä koordinoi Lapin ammattikorkeakoulu.

Opetusmateriaalit kaikkien käyttöön

Hankkeen tekee merkittäväksi se, että siinä eri ammattikorkeakoulut tuottavat yhdessä ja monialaisesti opetusmateriaaleja. Ammattikorkeakoulut jakavat osaamista sekä käytänteitä oppimisympäristöistä ja pedagogisista menetelmistä. Hankkeessa läpileikkaavina teemoina ovat kiertotalouteen liitetyt liiketoimintamallit: tarvetuotanto, dematerisaatio, modulaarisuus, jakamistalous, alustayhteistyö sekä digitaalisuus.

Hankkeessa tuetaan kiertotalouteen siirtymistä monella tasolla. Kiertotalous halutaan tuoda näkyväksi sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkeessa tuotetaan opintomateriaaleja opiskelijoille ja luodaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä myös henkilökunnan käyttöön.

Hanke näkyy opiskelijoille parhaiten opintomateriaalien ja -jaksojen kautta. Hankkeessa tehdään yhteensä 235 opintopistettä monialaisesti tuotettuja opintomateriaaleja suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Yhdessä tuotetut opintomateriaalit pureutuvat laajasti kiertotalouden eri teemoihin. Näitä ovat teknologiset, bioperäiset ja metsäperäiset kierrot, digitaalisuus, vaikuttavuus ja säätely, muotoilu ja tuotesuunnittelu, rakennustekniikka sekä kiertotalouden liiketoiminta.

Materiaalit tulevat avoimesti kaikkien käyttöön ja hyödynnettäväksi joko sellaisenaan tai osana muuta opetusta. Kaikki materiaali tuotetaan creative commons -lisenssillä, joka sallii vapaan ei-kaupallisen käytön kenelle tahansa kiertotaloudesta kiinnostuneelle. Opintojaksoja on laitettu tarjolle myös Campus Onlineen.

Pilotoinneista kerätään palautetta ja sen perusteella tuotoksia kehitetään paremmiksi. Tarkoituksena on kerätä palautetta myös käytetyistä menetelmistä, jolloin voidaan tunnistaa kiertotalouden opetukseen parhaiten soveltuvia pedagogisia toimintatapoja.

Kokonaisvaltaisempi ote opettamiseen

Kiertotalouden syvempi integroiminen osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa vaatii yksittäisten kurssien ja menetelmien kehittämisen lisäksi erilaisten kiertotalouden oppimispolkujen rakentamista. Yksi keino tähän on kiertotalouden oppimisympäristöjen systemaattinen kehittäminen.

Hankkeen tuloksena on kehitetty kiertotalouden oppimisympäristö – konsepti. Oppimisympäristö luo laajemman selkeän viitekehyksen kiertotalouden kurssien ja opetusmenetelmien ympärille sekä tukee opiskelijan kehittymistä kiertotalouden asiantuntijaksi.

Oppimisympäristö voidaan toteuttaa hyvin erilaisin keinoin aina laboratoriosta kurssikokonaisuuteen tai virtuaaliseen oppimisalustaan.

Konsepti tuo näkyville toteutustavasta riippumattomia periaatteita, joita kiertotalouden oppimisympäristöt pitävät sisällään. Konseptia hyödynnetään kiertotalouden opetuksen kehittämisessä entistä kokonaisvaltaisemmin, huomioiden niin materiaalinen, pedagoginen, sosiaalinen kuin yhteiskunnallinenkin ulottuvuus.

Opettajat verkostoon

Projekti on tuonut yhteen kiertotaloudesta kiinnostuneet opettajat ja asiantuntijat eri puolilta Suomea. Samalla on syntynyt epävirallinen verkosto, joka jatkaa toimintaansa sosiaalisen median alustoilla hankkeen jälkeen.

Verkoston tavoitteena on paitsi toimia jäsentensä viiteryhmänä, myös kasvaa ja samalla pitää yllä keskustelua kiertotalouden teemoista ja mahdollisuuksista.

Verkosto pyrkii vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene ry:n) kautta. Toisaalta hankkeessa muodostuneet ammatilliset yhteydet luovat yhteistyöprojekteja hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Tulevan kevään ja kesän aikana käynnistyy hankkeen loppuvaihe sekä hanketulosten koostaminen. Syksyn 2020 aikana hankkeen aikana tuotettua materiaalia koostetaan esille hankkeen nettisivuille sekä Avointen oppimateriaalien palveluun (aoe.fi), josta esimerkiksi opettajat voivat hakea opetusmateriaalia opetuksensa tueksi.
Yhteistyö 19 ammattikorkeakoulun kesken on mahdollistanut monipuolisen sekä monialaisen yhteistyön ja oppimisen.

Lue lisää: www.kiertotalousamk.fi

Kirjoittajat:

Sara Malve-Ahlroth (Turun amk), Kari Laasasenaho (SeAMK), Pia Haapea (LAB), Sanna Tyni (Lapin AMK) ja Annariikka Martikainen (Haaga-Helia)

Kuva: Turun amk.