Kiertotaloudelle tulossa standardoitu määritelmä

Kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO on työstämässä standardeja, jotka linjaavat yhteisesti sovitut määritelmät ja toteuttamisen periaatteet kiertotalouteen ja sen seurantaan.

Tällä hetkellä ISOn työryhmät työstävät ainakin seitsemää kiertotalouteen liittyvää standardia tai teknistä raporttia. Valtaosan odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.

Konsensusta hakemassa

Standardeja valmistelee tekninen komitea (ISO TC 323). Se tuo saman pöydän ääreen edustajat peräti 71 osallistuvasta maasta ja 14 tarkkailijamaasta.

”Aihe ei ole helppo. Yritämme löytää konsensuksen eri maiden ja toimijoiden kesken. Kiertotalouden standardoinnilla luomme kehyksen ja työkalut, joiden avulla organisaatiot voivat tavoitella kestävyyden vaatimuksia”, teknisen komitean puheenjohtaja Catherine Chevauché kertoo.

Hän avasi standardisointityön taustoja Circle Economyn ja PACE-verkoston (Platform for Accelerating the Circular Economy) järjestämässä webinaarissa 15. syyskuuta. Webinaari oli yksi World Circular Economy Forumin oheistapahtumista.

Määrittelystandardi vuonna 2023

Tärkein valmisteltavana oleva standardi on kiertotalouden viitekehystä ja toteuttamisen periaatteita koskeva määrittelystandardi (ISO 59004). Se sisältää avainkäsitteet ja määritelmät, joihin kaikki muut kiertotalousalan ISO-standardit tulevat pohjautumaan. Määrittelystandardin odotetaan valmistuvan vuoden 2023 puolivälissä.

Kiertotalouden määrittely on vaatinut paljon työtä ja keskustelua. ISO-työssä mukana olevat ovat toistaiseksi saaneet nähtäväkseen luonnoksia määritelmistä.

Syyskuun tiedon mukaan tekninen komitea oli määritellyt kiertotalouden vapaasti suomennettuna näin:

Kiertotalous on taloudellinen kokonaisjärjestelmä, jolla pidetään resurssit kierrossa uusintamalla, lisäämällä ja säilyttämällä niiden arvoa samalla, kun järjestelmä tukee kestävää kehitystä.

Määritelmässä olennaista on, että kiertotalous tukee kestävyyden kaikkia kolmea ulottuvuutta: ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Ympäristöllistä kestävyyttä kiertotalous tukee muuttamalla suunnittelua niin, ettei jätettä, hukkaa ja saastetta enää synny. Sosiaalista kestävyyttä se tukee lisäämällä sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien hyvinvointia. Taloudellista kestävyyttä kiertotalous tukee esimerkiksi resurssitehokkuudella.

Chevaucén mukaan kiertotaloudelle ominaista on elinkaariajattelu, jossa otetaan huomioon koko arvoketju tuotannosta käyttöön ja uudelleenkäyttöön. Siksi kiertotalouden ytimessä ovat yhteistyö ja vuorovaikutussuhteet sekä digitalisaation mahdollistama datalähtöinen johtajuus.

Kiertotalous edellyttää muutosta käyttäytymismalleissa, sekä tuotannossa että kulutuksessa, ja pitkän tähtäimen ajattelua.

Tekniset raportit jo loppuvuodesta?

Samoihin aikoihin määrittelystandardin kanssa työstetään kahta muuta päästandardia: Standardi bisnesmalleista ja arvoverkoista (ISO 59010) ohjaa yrityksiä muuttamaan bisnesmallejaan lineaarisesta taloudesta kiertotalouden mukaisiksi. Standardi kiertotalouden mittaamisesta ja arvioinnista (ISO 59020) antaa työkalut ja mittarit kiertotalouden kehityksen seurantaan.

Pisimmällä valmistelussa on kaksi teknistä raporttia, jotka linjaavat kiertotalouden mukaisia bisnesmalleja.

Nämä (ISO TR 59031 ja ISO TR 59032) ovat valmistumassa ehkä jo loppuvuodesta. Dokumentit antavat kaivattua konkretiaa siitä, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa yrityksissä.

ISO valmistelee myös uusioraaka-aineita ja niiden jäljitettävyyttä ja kestävyysmäärittelyä koskevaa ISO 59014 -standardia yhteistyössä ympäristöjohtamisen teknisen komitean kanssa.

Viherpesulle stoppi datalla

Uutena projektina on käynnistynyt kriteeristö tuotteen kiertotalouden mukaisuutta koskevasta tietoaineistosta (ISO 59040 Product circularity datasheet).

Aloite tiedonkeruustandardiin on tullut Luxemburgilta.

Luxemburgin talousministeriön kiertotalousprojektin johtaja Jérome Petry kertoo, että tarkoituksena on kehittää digitaalisen tuotepassin pohjaksi tiedonvaihtoprotokolla, jolla voidaan kerätä perustietoa tuotteiden kiertotalousasteesta ilman, että yritysten tarvitsee paljastaa liikesalaisuuksiaan.

Käytännössä työkalu koostuisi perusväittämistä, joihin yritys voi vastata kyllä tai ei. Tarkempi data olisi saatavilla tarvittaessa, jotta voidaan välttää viherpesua.

”Kuluttajille on tärkeää, että he pystyvät arvioimaan tuotteiden ja palveluiden kiertotalousväittämiä. Toisaalta data on tärkeää myös siksi, että tuotteet saadaan toiselle elinkaarikierrokselle ensimmäisen käyttövaiheen jälkeen”, Petry taustoittaa.

Globaaliin yhteisymmärrykseen

Suomesta kiertotalouden ISO-standardityöhön osallistuu parikymmentä asiantuntijaa useilta toimialoilta.

Suomalaisen taustaryhmän sihteeri, asiantuntija Sari Sahlberg Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä kertoo, että kiertotalouden standardityön ensimmäinen kokous pidettiin jo vuonna 2019 Pariisissa. Sen jälkeen kokouksia on pidetty verkkoyhteyksin.

”Kokoukset ovat mammuttimaisia, koska mukana on valtava määrä osanottajia eri aikavyöhykkeiltä. Työ vaatii paljon resursseja ja ponnisteluja. Samalla standardien vahvuus on se, että ne on tehty yhteisvoimin ja ne ovat globaalisti sovellettavissa”, Sahlberg näkee.

Päästandardien luonnokset ovat kiertäneet työryhmissä kommentoitavana. Ensimmäiset äänestykset standardiversioista tehdään todennäköisesti loppuvuodesta.

Sen jälkeen standarditekstit lähetetään kansainväliselle ja kansalliselle lausuntokierrokselle. Tällöin kaikki standardista kiinnostuneet voivat kommentoida sitä.

SFS:n taustaryhmä päättää kansallisen lausuntokierroksen jälkeen, puoltaako se ehdotuksen hyväksymistä vai ei. Standardin hyväksyminen vaatii, että kaksi kolmasosaa osallistuvista maista puoltaa sitä.

ISO julkaisee hyväksytyt ehdotukset ISO-standardeina. Suomi voi halutessaan vahvistaa ne kansallisesti SFS-ISO-standardeina. Suomennetut versiot tehdään, jos käännöksille on tarvetta.

Sahlberg pitää ehdottoman tärkeänä, että kiertotaloudelle saadaan kansainvälisesti hyväksytyt standardit:

”Geneeriset, poikkisektoraaliset standardit auttavat siinä, kun tehdään tarkempia määrittelyjä eri toimialoille kuten tekstiiliteollisuuteen ja rakentamiseen. Tiedän, että globaalisti on suuri tarve yhteisymmärryksen lisäämiselle ja kiertotalouden määrittelylle. Siksi työssä on aidosti mukana niin suuri määrä valtioita ympäri maailmaa. Kaikilla on halu edetä rivakasti, vaikka aihepiiri onkin työläs.”

Kuva: Adobestock. Kiertotalouden standardisoimiselle on globaali tarve.