Kierrätyspolttoaineen laatu nousee, hinta hitaammin
Tekniset parannukset laitosprosesseissa, asiakaskohtainen räätälöinti ja tarkat analyysit ovat parantaneet kierrätyspolttoaineen laatua viime vuosina. Polttoaineesta saatava hinta laahaa kuitenkin vanhalla tasollaan.
Kotimaisesta jätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen kysyntä on kasvanut Suomessa huimasti viime vuosina.
Myös kierrätyspolttoaineen laatu on parantunut, kertovat polttoainetta käyttävien voimalaitosten edustajat.
Puoli miljoonaa tonnia lisäkapasiteettia
Ympäristöalan asiantuntija Hannu Salonen Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy:stä arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä kapasiteettia polttaa yhteensä lähes 800 000 tonnia kipaa.
Vielä muutama vuosi sitten kipan polttokapasiteetti oli vain 300 000 tonnia.
Hannu Salosen mukaan kierrätyspolttoaineen laatua on parantanut vuosia jatkunut kehitys, jossa kipan toimittajat valmistavat polttoaineen räätälöidysti aina kunkin kattilan omiin tarpeisiin.
Laadun paranemiseen on vaikuttanut myös kierrätyspolttoaineen eurooppalainen standardointityö, joka valmistui vuosi sitten. Standardointi on luonut yhdenmukaisia ja luotettavia käytäntöjä näytteenottoon ja analytiikkaan.
”Kipasta on tullut entistä riskittömämpi polttoaine”, Salonen tiivistää.
Hinta laahaa jäljessä
Vaikka kierrätyspolttoaineen laatu on parantunut ja sen kysyntä on kasvanut, kipasta maksettava hinta ei kuitenkaan ole noussut samassa suhteessa. Salosen mukaan kipa on hintansa perusteella aliarvostettu polttoaine.
Salonen on analysoinut markkinoita ja laskee, että kierrätyspolttoainetonnista maksettava hintataso vaihtelee nyt 10-30 euron välillä. Hän pitäisi oikeana hintana noin 50 euroa tonnilta.
”Kipan valmistajan näkökulmasta hintataso on vieläkin liian matala. Jätteenkäsittelymaksun osuus kipaa valmistavan laitoksen tulorahoituksesta on yhä merkittävä. Tilanteen pitäisi kääntyä siihen, että laadukkaasta ja kattilan tarpeeseen räätälöidystä polttoaineesta saisi kunnon hinnan voimalaitokselta”, Salonen näkee.
Kierrätyspolttoainetta käyttävät voimalaitokset Suomessa, 1/2013
| Voimalaitos | kipa-kapasiteetti, tonnia *) |
|---|---|
| Pietarsaari, Alholmens Kraft | 200 000 |
| Rauma, UPM | 50 000 |
| Kauttua, Fortum Power and Heat | 58 000 |
| Kajaani, Kainuun Voima | 56 000 (sis. ratapölkkyjä ym) |
| Hovisaari, Kotkan Energia | 18 000 |
| Kymijärvi 2 kaasutus, Lahti Energia | 250 000 |
| Pori, Porin Energia | 25 000 |
| Anjalankoski, Stora Enso | 51 000 |
| Äänekoski, Äänevoima | 18 000 |
| Lieksa, Pankaboard | 10 000 |
| Parainen, Finnsementti | 25 000 |
| Lappeenranta, Finnsementti | 30 000 |
| Yhteensä | 791 000 |
(* Ympäristölupatietoihin ja voimalaitostietolähteisiin perustuva luku. Luvussa eivät ole mukana ne voimalaitokset, joilla on lupa polttaa kipaa, mutta jotka eivät tällä hetkellä sitä aktiivisesti polta tai joiden poltto on koetoimintavaihteessa.
Lähde: Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, 2013.
Suomeen on syntynyt lyhyessä ajassa puoli miljoonaa tonnia lisää polttokapasiteettia kierrätyspolttoaineelle.
Uusiouutisten uutiskirje
