Kielletäänkö kertakäyttömuovi? Luodaanko muoveille sitovat kestävyyskriteerit? – Globaalille muoviroskasopimukselle laaja tuki, kun neuvottelut käynnistyivät

Saadaanko muoviroskan vuoto maailman meriin, ilmakehään ja maaperään tukittua pysyvästi?

Globaalille sopimukselle muoviroskan vähentämisestä näyttää olevan kasvava tuki.

YK käynnisti viime viikolla (28.11.–2.12.2022) viralliset sopimusneuvottelut Uruguayssa. Läsnä oli YK:n jäsenvaltioiden edustajista koostuva neuvottelukomitea, johon Suomikin kuuluu.

Neuvottelut ovat ensimmäinen askel prosessissa, joka tähtää kansainväliseen muoviroskasopimukseen vuonna 2024.

Tavoitteena on lopettaa muovijätteestä aiheutuva vesistöjen, ilman ja maaperän saastuminen vuoteen 2040 mennessä.

WCEF antoi tietoa muoviroskasopimusneuvotteluista

Neuvottelijaosapuolet kertovat ensimmäisestä hallitustenvälisen neuvottelukomitean kokouksesta eli INC-1-kokouksesta myönteistä viestiä:

”Kokouksessa kävi ilmi, että tällaiselle sitovalle globaalille sopimukselle on olemassa hyvin laaja tuki”, kertoo Norjan ilmasto- ja ympäristöosaston muoviroskasopimuksen neuvottelija Erlend Arneson Haugen.

Hän puhui kokouksen annista Sitran, Ruandan valtion sekä Afrikan kiertotalousallianssi ACEAn ja Afrikan kiertotalousverkosto ACENin järjestämässä World Circular Economy Forumissa. WCEF järjestettiin 6.-8.12.2022 nyt viidettä kertaa, tällä kertaa Ruandassa.

Kokemusta kertakäyttömuovien kiellosta

Ruanda päätti kieltää kertakäyttöiset muovipussit jo vuonna 2008. Vuonna 2019 maa kielsi kertakäyttöisten muovipakkausten käytön tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ruandan ympäristöviraston johtaja Juliet Kabera kertoi WCEF:ssä, että muoviroskakielto tehtiin tieteelliseen tutkimukseen perustuen, sillä roskasta aiheutui valtavasti haitallisia vaikutuksia.

Kiellon jälkeen ruandalaiset siivosivat maastoon ja vesiin jo päätyneet muoviroskat. Nykyisin Ruandaa ja sen pääkaupunkia Kigalia kutsutaan yhdeksi Afrikan puhtaimmista.

”Sen jälkeen, kun Ruandan hallitus päätti kieltää kertakäyttömuovit, ympäristö on selvästi puhdistunut. Samalla ekoturismi on kääntynyt kasvuun. Päätös on myös luonut työpaikkoja. Yksityinen sektori investoi kierrätykseen sekä vaihtoehtojen kehittämiseen muoville”, Kabera sanoo.

Muovin sijasta tuotteita pakataan nyt kartonkiin tai muihin vaihtoehtoisiin materiaaleihin. Kuluttajat kantavat kauppaan mukanaan uudelleenkäytettäviä ja -täytettäviä pakkauksia.

Lähes 50 maata mukana

Ruanda ja Norja perustivat globaaliin muoviroskasopimukseen tähtäävän koalition nimeltä HAC (The High Ambition Coalition to End Plastic Pollution).

Yhteenliittymä tähtää siihen, että muoviroskan kitkemiseksi laadittaisiin kansainvälinen, kattava ja laillisesti sitova sopimusinstrumentti, joka pohjautuu tehokkaisiin kiertotaloustoimenpiteisiin läpi koko muovien arvoketjun.

”Norja ja Ruanda perustivat HAC:n vahvistaakseen poliittista momentumia, joka tukee kansainvälisen muoviroskasopimuksen laatimista. Uruguayn kokouksessa saimme jo 46 maata mukaan”, Haugen sanoo.

Koalitiolla on kolme tavoitetta.

Ensimmäinen on, että muovin tuotanto ja kulutus vähentyy kestävälle tasolle niin, että esimerkiksi ongelmia aiheutuneet kertakäyttömuovit kielletään.

Toiseksi yhteenliittymä haluaa edistää kiertotaloutta koko muovien arvoketjussa tuotannosta käyttöön ja jätehuoltoon saakka niin, että jokaisessa vaiheessa turvataan ympäristö ja ihmisten terveys.

Kolmanneksi tavoitteena on lopettaa muovien vuoto ympäristöön, myös mikromuovien.

Uruguain kokouksen yhteisessä julkilausumassa neuvotteluosapuolet toivoivat kansainvälisiä sitovia vaatimuksia ja kontrollimenetelmiä muoviroskaantumisen lopettamiseksi.

Ruandan Juliet Kabera korostaa, että sopimuksen on oltava nimenomaan laillisesti sitova:

”Kunnianhimoisten globaalien tavoitteiden ja standardien on ohjattava kansallisia toimia niin, että edistystä voidaan monitoroida ja riittämättömiin toimiin voidaan puuttua. Jos sopimus ei ole sitova, se ei toimi. Vapaaehtoinen sitoumus merkitsisi, että muoviroskaongelma tulee ikuisesti jäämään vain keskustelunaiheeksi.”

Suomi mukana muoviroskatyössä

Suomi on mukana muoviroskan torjuntatyössä. Kansallinen muovitiekartta päivitettiin maaliskuussa. Suomi pyrkii välttämään muovien turhaa kulutusta.

”Jotta muoveissa saadaan aikaan systeemitason muutos, tarvitaan kansallisten toimien rinnalle globaalit, sitovat tavoitteet. Hallitusten on sitouduttava kansainvälisiin kestävyyskriteereihin”, toteaa WCEF:ssä puhunut ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Lehtosen mukaan muoviroskaongelman ratkaisu vaatii sekä pakollisia että vapaaehtoisia toimia.

Koko elinkaareen toimia

Muoviroskasopimuksesta keskustellaan seuraavaksi Montrealin luontokokouksessa sekä World Economic Forumin talouskokouksessa Davosissa.

Maailman talousfoorumissa muovien kumppanuusohjelmaa johtava Christine Hughes näkee, että Uruguayn kokouksessa painottui tavoitteiden tiedepohjaisuus sekä yhteinen tahto sitoutua globaaliin sopimukseen.

Hän pitää hyvänä sitä, että neuvotteluissa on katsottu koko muovien elinkaarta:

”On kriittisen tärkeää, että emme katso vain muovien elinkaaren loppupään eli jätehuoltovaiheen toimia. Emme koskaan kierrätä itseämme vapaaksi tästä muoviroskaongelmasta. Kierrätys on toki tärkeää, mutta lisäksi meidän täytyy muuttaa kulutustottumuksia ja bisnesmalleja: Mitä tarvitsemme, miten tuotteet pysyvät pidempään käytössämme, voimmeko uudelleenkäyttää materiaaleja, millaista suunnittelua tähän tarvitaan sekä kuinka edistystä mitataan?”

Sekä Hughes että Kabera korostavat, että muoviroskaongelman ratkaisemiseen tarvitaan toimivat rahoitusinstrumentit.

Kuluttajat kieltäisivät turhan muovin

Valtioiden lisäksi myös kuluttajat tahtovat tukkia muoviroskan vuotamisen ympäristöön.

Uruguayn kokouksen yhteydessä WWF ja Plastic Free Foundation julkistivat 34 maassa toteuttamansa kyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi yli 20 000 ihmistä.

Suomi ei ollut kyselyssä mukana.

Tulosten mukaan 75 prosenttia vastaajista haluaa kieltää kokonaan turhan kertakäyttömuovin. Lähes 80 prosenttia vastaajista kannatti sellaisen muovin kieltämistä, joka soveltuu huonosti kierrätettäväksi.

Muoviroskaneuvotteluilla on kiire. Maailman meriin päätyy arviolta 11 miljoonaa tonnia muovia joka vuosi. Jos globaalin muoviroskasopimuksen syntymiseksi tarvittavat neuvottelut kestävät kaksi vuotta, pelkästään neuvottelujen aikana mereen päätyvä muovijätemäärä vastaa kuutta biljoonaa muovipussia.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Kuvituskuva esittää, että meret pitäisi puhdistaa muoviroskasta. Ainakin muovijätteen vuoto ympäristöön tulisi tukkia.