KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN TAVAKSI

Seppo Närhi
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

1.11.2017

Viherympäristöliitto ry on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa liitto sitoutuu laatimaan kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin. Se ohjaa viheralaa ympäristön kannalta kohti kestävämpää toimintaa.

 

Viherala on viimeisten vuosien aikana nopeasti monipuolistunut ja sen merkitys infra-alalla on kasvanut. Viheralan ammattilaisten ammattitaitoa on luoda kaupungeissa viihtyisiä paikkoja ihmisten elää. Suomalaisista asuu rakennetussa ympäristössä jo noin 80 prosenttia.

Tutkimusten mukaan ihminen hyötyy luontoyhteydestä. Jo lyhyt vierailu viheralueella, puistossa tai metsässä vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa mielialaa.
Viherala on osa infrarakentamista. Viheralan ammattilaiset suunnittelevat, rakentavat ja kunnossapitävät erilaisia viheralueita julkiselle sektorille (kaupungit, kunnat, seurakunnat, valtio), rakennusliikkeille ja asuntoyhtiöille sekä yksityisille ihmisille.

Viherympäristöliitto ry käynnisti vuonna 2015 kestävä ympäristörakentaminen –hankkeen (KESY). Se on jaettu neljään osa-alueeseen. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin viheralan prosessikuvaus.

Toisessa vaiheessa syntyi kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli.

Kolmannessa vaiheessa tehdään viheralan tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja kunnossapitäjien käyttöön työkaluja, joiden avulla eri toimijat voivat tarkistaa, onko kussakin hankkeessa otettu kaikki mahdolliset kestävän ympäristörakentamisen mahdollisuudet huomioon.

Neljännessä vaiheessa kesy-toimintatavasta tiedotetaan ja valistetaan päättäjiä, omaa ammattialaa sekä sidosryhmiä sekä laaditaan opetus- ja tiedotusmateriaalia.

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli käsittelee rakennuspaikkaa viiden eri teeman mukaisesti. Jokaisessa kohteessa arvioidaan paikan vesiolosuhteita. Tähän sisältyy hulevesien käsittely, vesiekosysteemien toiminnan tarkastelu sekä järkevä veden käyttö.

Toisessa teemassa paneudutaan paikan maaperään ja kasvillisuuteen. Jokaisessa paikassa tulisi arvioida paikan maaperän ja pintamaiden hyödynnettävyys sekä käyttää ne mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla. Paikan kasvillisuutta pyritään säästämään ja käyttämään kohteessa viihtyviä lajeja. Tähän liittyy myös vieraslajien torjunta.

Kolmannessa teemassa tavoitteena on käyttää paikalla syntyviä ja mahdollisesti olevia materiaaleja uudelleen sekä kierrättää. Paikalta viedään mahdollisimman vähän pois ja näin vähennetään korvattavien materiaalien määrää. Tämä vähentää turhaa kuljetusta, mikä vähentää ympäristökuormaa.

Neljännessä teema-alueessa keskitytään ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Viheralueiden on oltava eri käyttäjäryhmien saavutettavissa ja viheralueita on oltava riittävän lähellä asuntoja.

Viidennessä teemassa tavoitteena on energiankulutuksen, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen. Luomalla monipuolista ympäristöä edistetään luonnon monimuotoisuutta.

Lisäämällä paikalla syntyvien materiaalien ja tuotteiden uudelleen käyttöä ja kierrätystä vähennetään kuljetuksia ja siten ympäristökuormaa. Käyttämällä vähemmän saastuttavia koneita ja laitteita sekä vähemmän melua aiheuttavia ratkaisuja kuormitamme ympäristöä vähemmän.

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin mukaisia kohteita on jo rakennettu. Vuonna 2016 valmistui Hämeenlinnassa Kaurialan Liikennepuisto. Helsingissä on rakennettu kohteita, joissa on laskelmin pystytty osoittamaan, että kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin avulla on mahdollisuus saada merkittäviä säästöjä.

Viherala haluaa olla koko infra-alalla kestävän kehityksen mukainen edelläkävijä. Ratkaisevaa siinä, miten tavoitteissa onnistutaan, on hankkeiden tilaajien asenne. Kestävän kehityksen mukainen toimintamalli etenee, jos tilaaja sitä vaatii ja valvoo, että toteutusprosessin eri vaiheissa asetetuista tavoitteista ei tingitä.

 

Seppo Närhi

Kirjoittaja on Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin