Karstulalainen Finn-Savotta mietti, mihin voisi käyttää tehtaan hukkatekstiiliä – Yllättävä idea auttaa nyt Ukrainaa: Kangassuikaleista syntyy naamioverkkoja

Puolijoukkuetelttoja, rinkkoja ja muita tekstiilituotteita valmistava keskisuomalainen Finn-Savotta etsii yhteistyökumppaneita innovoimaan tuotannossaan syntyville leikkuutähteille ja tekstiilihukalle hyötykäyttöä, josta voisi avautua myös bisnestä.

”Meidän ajatuksemme on olla kaikessa kunnollinen. Sen alle menee myös kestävyysajattelu. Tuotannossamme syntyy kangashukkaa noin 10 prosenttia eli 20 tonnia vuodessa. Se olisi hyvää, kestävää ja laadukasta raaka-ainetta, jos vain joku keksisi sille käyttöä”, kertoo Finn-Savotan laatu- ja ympäristöpäällikkö Harri Rautiainen.

Esimerkiksi  Suomen armeijankin käyttämiä rinkkoja valmistetaan materiaalista, jolla on teknisiä erikoisominaisuuksia. Rinkkakangas ei näy pimeänäkölaitteilla.

Ukrainan avuksi

JAMKin BioPaavo ja Kasvu Open etsivät kevään aikana hackathon-kilpailussa Finn-Savotan ylijäämämateriaalille innovatiivisia hyödyntämistapoja.

BioPaavon johtava asiantuntija Annimari Lehtomäki sanoo, että hackathoneista on muodostunut yrityskiihdyttämön keskeisimpiä toimintamalleja:

”Kokemuksemme hackathoneista ovat osoittaneet, että ennakkoluulottomalla ristiinpölyttämisellä löydetään ratkaisuja, joita yrityksen sisällä ei ole välttämättä osattu edes ajatella.”

Kun sana Finn-Savotan haasteesta lähti kiirimään, tekstiilihukalle löytyikin heti yksi käyttökohde: Kangaspakoista ylijääviä hulpioreunasuikaleita voisi käyttää naamioverkkomateriaalina Ukrainan sota-alueilla. Yhteistyötä virittelee Sideflow, rescue-materiaalien markkinapaikka ja hävikkitekstiilin agenttitoimisto.

”Ensimmäinen erä materiaalia haettiin jo heti seuraavana päivä yhteydenotosta”, kertoo Kia Nyqvist, joka vastaa Sideflow’ssa yritysyhteistyöstä ja kestävästä tekstiilituotannosta.

Toista, pysyvämpää käyttöä Savotan hukalle kuitenkin etsitään yhä hackathonissa, koska: ”Emme missään nimessä toivo, että sota jatkuisi”, Rautiainen sanoo.

Edelläkävijä jo nyt

Yli sata osanottajaa saapui linjoille tai livenä Saarijärvelle seuraamaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavon seminaaria Hukkatekstiilin uusi elämä huhtikuun loppupuolella.

Osanottajien yhteinen sanoma oli, että tekstiilien elinkaarta kannattaa pidentää, sillä se on paitsi kestävää ja ekologista, voi myös avata liiketoimintamahdollisuuksia.

Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Piia Nurmi näkee, että Suomi on jo tekstiilien kiertotalouden edelläkävijä.

”Tärkein viestini on, että se, millä olemme päässeet tähän tilanteeseen, on todella laaja yhteistyö ja yhdessä tekemisen kulttuuri. Sillä pysymme eturintamassa tulevaisuudessakin.”