Kaatopaikkakaivos tuotti vain vähän metallia

25.9.2013

Vain pari-kolme prosenttia metalleja, jonkin verran polttokelpoista jätettä, mutta loppuosa maa-aineksesta koostuvaa hienoainesta.

Tällaisia tuloksia saivat suomalaisen Kaivanto-hankkeen tutkijat, jotka kaivoivat ja analysoivat kahta vanhaa kaatopaikkaa sillä silmällä, voisiko kaatopaikat muuttaa eräänlaisiksi kaivoksiksi.

VTT:n Tommi Kaartinen kertoo, errä tutkituilla kaatopaikoilla voisi olla haastavaa harjoittaa taloudellisesti kannattavaa kaatopaikkakaivostoimintaa vain raaka-aineista saataviin tuottoihin perustuen. Kaartinen muistutti, että saadut tulokset ovat aina kohdekohtaisia.

Hankeosapuolet ovat päässeet tekemään kenttäkaivauksia nyt kahtena kesänä Kuopion ja Lohjan vanhoilla jätetäyttöalueilla.

Kaartisen mukaan molemmilla kaatopaikoilla tehtyjen täyttömateriaalikartoitusten mukaan täytöstä suurin osa on pääosin maa-aineksesta koostuvaa hienoainesta. Hienoainesta oli tulosten mukaan jopa 40–60 prosenttia.

Polttokelpoisia jätejakeita oli enemmän tuoreemmalla, 2000-luvulla suljetulla kaatopaikalla Kuopiossa (40–45 %) kuin vanhalla kaatopaikalla Lohjalla (vain 20 %). Metalleja jätteen joukossa oli vain 2–3 prosenttia.

Kaivanto-hanke tuottaa uusia lähestymistapoja kohdetutkimuksiin, jotka ovat välttämättömiä kaatopaikkojen materiaalisisällön arvioinnissa.

”Katsomme esimerkiksi, voisiko geofysikaalisilla mittauksilla saada tietoa jätetäytöstä niin, ettei välttämättä tarvittaisi niin paljon kalliita kairauksia”, Kaartinen sanoo. Hän kertoi hankkeesta Ygoforumissa syyskuussa.