Julkinen toimija vauhdittaa kiertotalousyhteistyötä

Julkisen sektorin toimija voi edistää kiertotalousyhteistyötä yritysten kanssa monenlaisissa rooleissa. Tampereen yliopiston tutkija Jarmo Uusikartano kollegoineen tunnisti ainakin kuusi erilaista roolia, joissa julkinen toimija voi edistää teollisten kiertotalousekosysteemien toimintaa.

Linjanvetäjä ja sääntelijä ohjaavat ekosysteemien pitkän aikavälin toimintaa kehittämällä lainsäädäntöä, politiikkaohjelmia ja tiekarttoja.

Julkinen toimija voi toimia rahoittajan roolissa. Toimija voi ohjata rahoitusta tai muuta julkista tukea kiertotalouden palvelukokeiluille. Julkinen toimija voi myös avittaa teollisten ekosysteemien toimintaa vastaamalla toimintaa tukevasta infrastruktuurista.

”Esimerkiksi Oulun kaupunki on perustamassa Välimaan kiertotalousaluetta. Kaupunki vastaa alueen kunnallistekniikasta”, Uusikartano sanoo.

On olemassa myös julkisesti rahoitettuja kestävyystoimijoita, jotka tarjoavat omaa osaamistaan organisaatioiden käyttöön. Tällaisia ovat muun muassa Sitra, Motiva, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Nämä kestävyystoimijat toimivat usein operaattorina kiertotalouden edistämisessä. Esimerkkejä operaattorin roolista ovat Motivan tarjoama jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta Materiaalitori sekä Sitran ja Kemin Digipoliksen vetämä suomalaisten ekoteollisuuspuistojen verkosto. Myös kunnalliset hankkeet ja projektit voivat kehittää kumppanuuksia.

”Operaattori auttaa yrityksiä perustoimintojen järjestämisessä, kuten yritysyhteistyön fasilitoinnissa”, Uusikartano muotoilee.

Organisoijana toimiva julkinen taho auttaa toimijoita järjestäytymään yhteistyöverkostoiksi.

”Esimerkkinä tästä toimii ECO3-alue, jota vetää Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte”, Uusikartano nostaa.

Tärkeä rooli on tukijalla. Julkisorganisaatiot tai kunnalliset kiertotalouskeskukset voivat avata infrastruktuuriaan tai dataansa muiden käyttöön.

Tästä esimerkkejä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivat resurssitehokkaan toiminnan keskittymät, HSY:n Ekomo-alueet, tai Turun Topinpuisto. Tuki voi myös olla markkinoinnillista tai viestinnällistä, kuten Sitran ylläpitämä Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaus.

Jarmo Uusikartano on mukana yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisessä, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CICAT2025-tutkimuskonsortiossa. Hankekonsortio tutkii kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä. Myös CICATin kaltaiset hankkeet ovat esimerkki julkisesta kiertotalouden tukemisesta.

”Oman liiketoiminnan edistämisessä kannattaa hyödyntää yhteistyön voimaa. Julkisella toimijalla on tarjota useita ja moninaisia työkaluja yritysten tukemiseen”, Uusikartano tiivistää.

Kuva: Kiertokapula. Kunnallinen jäteyhtiö Kiertokapula on monena vuonna tutustuttanut alueen nuoria ja opiskelijoita jätteenlajitteluun omalla leikkimielisellä Jäteselviytyjät-tapahtumallaan.