Jätesuunnitelma: Viidessä vuodessa kierrätys ylös

Upouudesta valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta ei puutu kunnianhimoa. Suomeen pitäisi rakentaa viidessä vuodessa satojen tuhansien jätetonnien kierrätyslaitosverkosto.

Elina Saarinen

Uunituore valtakunnallinen jätesuunnitelma tähtää siihen, että Suomi pääsisi yhdyskuntajätteen kierrätyksessä 55 prosenttiin jo vuonna 2023. Määräaika on kaksi vuotta aikaisempi kuin juuri hyväksytyssä EU:n jätedirektiiviluonnoksessa.

Valtioneuvosto hyväksyi juuri ennen joululomalle jäämistään 19.12.2017 uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman. Suunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma ”Kierrätyksestä kiertotalouteen” esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityisesti rakentamisen jätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, yhdyskuntajätteen ja biohajoavan jätteen kierrätystä täytyy lisätä. Suunnitelma esittelee myös kiertotaloutta tukevan tahtotilan vuoteen 2030.

Suunnitelma sitoo valtionhallintoa, mutta jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan kaikkien alalla toimivien laajaa sitoutumista ja yhteistyötä.

Vapaaehtoiset sopimukset uutta

Suunnitelma linjaa, että yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Myös pakkausjätteiden kierrätystä lisätään EU:n jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.

Rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 prosenttiin. Tätä edistetään esimerkiksi sähköisellä rakennusjäteilmoituksella.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat harvinaiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit tulee saada tehokkaammin talteen ja kiertoon sekä haitalliset aineet pois kierrosta.

Toimialajärjestöt voivat edistää kiertotaloutta vapaaehtoisilla ministeriöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla (ns. green deal), joissa asetetaan tavoitteet alan kiertotaloustoimille.

Uusia kierrätyslaitoksia

Suomeen tarvitaan vähintään 180 000 tonnia uutta käsittelykapasiteettia biohajoaville jätteille. Tämä tarkoittaa noin kolmea tai neljää uutta biokaasulaitosta. Lisäksi yhdyskuntajätteille olisi rakennettava viidessä vuodessa vähintään 200 000 tonnin edestä uusia käsittelylaitoksia varsinkin muovin ja kuitupakkausten kierrätykseen.

Suomen yhdeksän jätteenpolttolaitosta riittävät suunnitelman mukaan kuntien vastuulla oleville yhdyskuntajätteille. Sen sijaan yritysjätteelle ja tietyille erityisjätteille (kuten terveydenhuollon jätteet, PVC, autopalottamoiden seulajäte) on yhden voimalaitoksen rakentamistarve Suomessa, jotta ulkomaille vienti vähenisi.

Kaatopaikkojen tarve puolittuu nykyisestä, jos kaatopaikalle menee enää viisi prosenttia yhdyskuntajätteistä.

Kuva: Tero Pajukallio. Biojätteen käsittelyyn tarvitaan lisää käsittelykapasiteettia.