Jätelakiehdotus lisää jätteiden keräystä ja kierrätystä

Luonnos jätelakiehdotuksesta on vihdoin valmis. Ympäristöministeriö lähetti jätelakiehdotuksen lausunnoille 28. huhtikuuta 2020. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään 2. kesäkuuta.

Jätelakiehdotus on muotoiltu pitkälti sen perusteella, mitä lakia valmistellut työryhmä ehdotti viime syksynä. Jotkut vaatimukset ovat kuitenkin jätelakivalmistelussa täsmentyneet ja muuttuneet alkuperäisistä ehdotuksista.

Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä saadaan kierrätettyä 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Nykyisin yhdyskuntajätteestä kierrätetään Suomessa noin 41-42 prosenttia.

Luonnoksen mukaan yhdyskunnissa syntyvät pakkaus-, metalli- ja biojätteet tulee pian kerätä jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Biojätteen erilliskeräystä tullaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen edellyttämään kaikilta kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Keräyksessä voidaan hyödyntää esimerkiksi kimppakeräysastioita, korttelikeräystä ja biojätteen pienkompostointia.

Kustannusvastuuta pakkausten tuottajille

Pakkausten tuottajien ja kuntien on järjestettävä asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys yhteistoiminnassa.

Pakkausten tuottajan on vastattava vähintään 80 prosentista pakkausjätehuollon kokonaiskustannuksista. Kustannukset lasketaan muun muassa niistä kuluista, joita kunnille aiheutuu, kun ne järjestävät pakkausjätteiden laissa säädetyn tasoisen erilliskeräyksen asuinkiinteistöiltä.

Jätteenkuljetuksessa ollaan siirtymässä kiinteiden, kuntavastuullisten jätteiden osalta kunnan keskitetysti kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen. Kuljetusjärjestelmämuutoksiin tulee riittävä siirtymäaika, jotta kilpailutukset saadaan järjestettyä hallitusti ja sopivina kokonaisuuksina.

Lakiehdotukseen on myös lisätty tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan, niin sanotun SUP-direktiivin vaatimukset tuotekielloista ja merkinnöistä, jotta toiminnanharjoittajille jäisi riittävästi aikaa varautua vaatimuksiin, joita on sovellettava jo 3. heinäkuuta 2021.

Puoli vuotta myöhässä

Jätelakiehdotuksen valmistelu on viivästynyt, koska jätealan toimijoilla on hyvin erilaisia, jopa vastakkaisia näkemyksiä siitä, kuinka jätehuolto tulisi käytännössä Suomessa järjestää.

Suomen olisi pitänyt saada EU:n jätedirektiivejä soveltava kansallinen jätelainsäädäntönsä valmiiksi 5. heinäkuuta 2020 mennessä, mutta tästä tullaan myöhästymään.

Vaikka lakiluonnos lähteekin nyt lausuntokierrokselle, menee todennäköisesti syyskuun loppuun, ennen kuin lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi.

Tällä aikataululla laki tulisi voimaan aikaisintaan ensi vuoden alussa. EU:n täytäntöönpanoaikataulusta tultaisiin myöhästymään puolisen vuotta. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa jäsenmaa, joka tulee myöhästymään aikarajasta.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen on tyytyväinen, että luonnos hallituksen esitykseksi jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta on vihdoin valmis.

”Olen tyytyväinen ja helpottunut, että ehdotus saadaan vihdoin lausunnoille. Asiat ovat hankalia ja monimutkaisia, ja kaikkia tyydyttävää ratkaisua on vaikea saada”, Levinen sanoo.

Hän pitää hyvänä sitä, että lausuntokierros pääsee nyt alkamaan.

”Lausuntopalautetta ehditään jo alkaa käsitellä ennen kesälomakautta.”

Levisen mukaan jätelakiesitys pyritään saamaan eduskuntaan niin sanottuna budjettilakina, koska lailla on seurantaan ja raportointiin liittyviä resursointitarpeita. Laki tulisi tällöin hyväksyä syksyn aikana.

EU-tulkinta epäselvä

Suurimmat jätelain valmisteluun liittyneet riidat ovat koskeneet jätteen kuljetusjärjestelmiä, jätehuollon järjestämisvastuuta ja kustannusten jakautumista eri toimijoille.

Kun kotitalous- ja pakkausjätteen erilliskeräystä lisätään, aiheutuu kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että tuottajien tulisi maksaa vähintään 80 prosenttia pakkausjätteen erilliskeräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn kustannuksista. Tuottajayhteisöjen tulisi Suomessakin siis maksaa kunnille kompensaatiota pakkausjätteen keräyskustannuksista.

”Tässä on ollut huomattavaa vaikeutta jätesääntelyn valmistelussa. Tulkinta tuottajien kustannusvastuusta on yhä epäselvä EU-tasolla”, Levinen taustoittaa.

EU:ssa on valmisteilla opas tuottajavastuun vähimmäisvaatimuksista, mutta se julkaistaan ehkä vasta loppuvuodesta. Suomen jätelainsäädännön valmistelun kannalta se tulee liian myöhään.

Lakiesityksen luonnoksessa on otettu jätelakia valmistelleen työryhmän linjausta laajempi tulkinta tuottajien kustannusvastuusta.

”Maksoipa keräyksen kunta tai tuottaja, lopulta summa tulee kuluttajan kustannettavaksi, joko kunnan perimissä jätemaksuissa tai pakatun tuotteen hinnassa”, Levinen huomauttaa.

Lausuntopyyntö

Jätelainsäädäntö ympäristöministeriön nettisivuilla

Kuva: Tero Pajukallio. Yhdyskuntien jätteitä tullaan uuden jätelain myötä keräämään aiempaa laajemmin, ja jätehuollon kustannukset tulevat aiempaa useammin pakkausten tuottajan vastuulle.