Ideakortit käyttöön!

Tähän kysymykseen hankkeessa etsittiin vastauksia kolmen pilottiorganisaation kanssa.

Senaatti kiinteistöjen kanssa etsittiin ratkaisuja, miten ohjeistaa työtilojen konseptointia kohti kiertotaloutta, SATO Oyj:n kanssa mietittiin ratkaisuja purkumateriaalien hyödyntämiseen ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa etsittiin kaavoitukseen keinoja edistää kiertotaloutta.

Aikaa ja tilaa

Kiertotalousvalmennus -hankkeen toteuttaa Green Building Council Finland Sitran tuella.

Hankkeen tavoitteena oli, miten jo monessa kiertotaloushankkeessa teoriatasolla mietittyjä tavoitteita voidaan soveltaa käytäntöön projekteissa.

Yleisenä johtopäätöksenä nousi esiin, että kiertotaloudelle pitää varata sekä aikaa että tilaa.

Esimerkkinä, jos halutaan, että purettava betoni tulisi hyötykäyttöön, sille pitää etsiä pitkälti jo ennen purkuun ryhtymistä käyttökohde ja miettiä välivarastointi, jotta betonimurskan kierrätys onnistuisi kaikkien ketjun osapuolten toimesta. Suunnittelussakaan kiertotalous ei voi olla erillinen elementti, joka lisätään viime vaiheessa.

Päinvastoin, kiertotalouskriteerien pitää olla suunnittelua ohjaavia lähtökohtia aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi kustannusten. Jotta suunniteltavassa rakennuksessa voitaisiin hyödyntää uusiomateriaaleja, vaikka eristeissä tai kivimateriaaleissa, pitää suunnittelijan ottaa tämä suunnittelun lähtökohdaksi samoin kuin tilaajankin.

Kaavoitus on voimakas työkalu

Kaavoitus ja aluesuunnittelu ovat avainasemassa kiertotalouden edistämisessä.

Suomalaisessa järjestelmässä kaavoitus on voimakas työkalu, jolla voi vaatia toimijat toteuttamaan kaupungin ja kunnan tahtoa.

Kiertotalouden edistämiseen löytyi monia keinoja tontinluovutusehdoista kaavamääräyksiin.

Hankkeen tulokset koottiin tulosraporttiin. Syntyneet neuvot ja vinkit koottiin kahdeksaan ideakorttiin.

Nämä ja hankkeen tuloseminaarin tallenne sekä muuta ajankohtaista KIRA-alan eli kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotaloudesta löydät osoitteesta figbc.fi/kiertotalous.