Historiallinen mittausdata kertoo kiertotalouden edistymisestä Suomessa: Kiertotalousaste mataa, kierrätysaste romahti, mutta kiertotalouden patenteissa ja koulutuksessa Suomi on edelläkävijä

Onko Suomi globaalissa vertailussa kiertotalouden edelläkävijä? Entä miten kiertotalous on kehittynyt maan rajojen sisällä vuosien varrella? Tilastokeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja CIRCWASTE-hankkeen indikaattorityön ansiosta näistä asioista on nyt saatavilla kansainvälisestikin ainutlaatuista, monipuolista dataa. Tilastokeskus on nyt päivittänyt vuonna 2020 koostamansa kiertotalouden mittariston eli indikaattorikokoelman. Kiertotalouden liiketoiminnan kehitystä Suomessa Tilastokeskus kuvaa kaikkiaan 18 indikaattorilla tai indikaattorijoukolla. Aikasarjadatan ansiosta kiertotalouskehitystä voidaan tutkailla ainakin vuodesta 2013 vuoteen 2020 saakka. Osa kertoo myös alueellista dataa eri puolilta Suomea. Osa indikaattoreista pohjaa Eurostatin tietoihin, joten näiden mittareiden osalta on saatavilla kansainvälistä vertailutietoa. Osa taas on ainutlaatuisia suomalaisten kehittämiä mittareita. Suomen ympäristökeskus julkaisi joulukuussa uutta, alueellista tietoa kotitalousjätteen määristä ja kierrätysasteista, sekä kiertotalouden sosiaalisista ilmenemismuodoista. Kiertotalouden mittaristoa on kehitetty osana kiertotalouden CIRCWASTE-hanketta. Myönteisiä signaaleja Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit kertovat hitaasta siirtymästä kohti kiertotaloutta. Erityisesti materiaalien kiertoon liittyvät indikaattorit ovat kehittyneet viime vuosina varovaisen myönteisesti. Biokaasun hyödyntämisaste kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Kotimainen materiaalien kulutus, materiaali-intensiteetti...