Hallitukselta kiertotalouteen kymmenien miljoonien satsaukset

Suomi sai viime viikolla ilmastopoliittisesti yhden kunnianhimoisimmista hallitusohjelmista: Antti Rinteen uusi hallitus tähtää päästöttömään, ekologisesti kestävään Suomeen, joka näyttää tietä paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että ilmastolain päästövähennystavoitetta on tiukennettava vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

Hallitus perustaa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja laatii eri toimialojen kanssa yhteistyössä toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen.

Hallitus lupaa selvittää mahdollisuutta ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristölupamenettelyä. Hankintalakia puolestaan muutetaan niin, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Kiertotaloudesta uuden talouden perusta

Kiertotalous mainitaan uudessa hallitusohjelmassa yli 30 kertaa. Hallitus pitää kiertotaloutta keinona hillitä luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojella luonnon monimuotoisuutta, luoda uudenlaista työtä ja vahvistaa talouden kilpailukykyä.

Hallitus aikookin toteuttaa poikkihallinnollisen, strategisen kiertotalouden edistämisohjelman mittareineen. Ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet sekä varaa tarvittavat resurssit kiertotalouden edistämiseen.

Kiertotalouden investointeja vauhdittaa määräaikainen kiertotalouden investointituki, jonka suuruus on 85 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Kiertotalouden edistämisohjelmaan hallitus lupaa lisäksi kaksi miljoonaa euroa.

Kiertotalous saa rahaa myös muista hallitusohjelman linjauksista. Esimerkiksi palveluihin perustuvat ratkaisut, kestävä liikenne ja vähähiilinen rakentaminen edistävät samalla kiertotaloutta. Hallitus aikoo edistää palvelutaloutta sekä kierrätysraaka-ainemarkkinoita. Kiertotalous mainitaan myös viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmassa. Suomi haluaa vielä kiertotaloutta eteenpäin kansainvälisillä foorumeilla.

Kierrätys vähintään EU-tavoitteeseen

Hallitusohjelma toteaa, että kierrätysaste nostetaan vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle. Lisäksi hallitusohjelmassa sanotaan, että jätesektorille luodaan kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle.

Ilmeisesti tarkoituksena on tarkentaa tai tukea uudella visiopaperilla Suomen jo laatimaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa nimeltä ”Kierrätyksestä kiertotalouteen”. Jätesuunnitelma esittelee jätehuollon tavoitteet vuoteen 2023, toimet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kiertotaloutta tukevan tahtotilan vuoteen 2030.

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus näyttäisi hallituksen suunnitelmissa säilyvän Suomessa, vaikka yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämistä Suomessa selvittänyt tutkijaryhmä suositteli äskettäin sen poistamista. Aiheesta on kiistelty pitkään. (Lue esimerkiksi Uusiouutisten juttu: https://uusiouutiset.fi/lahes-sadan-kunnan-jatekuljetuspaatoksista-on-valitettu/ )

Hallitusohjelma toteaa aiheesta näin:

”Käynnissä olevan jätelain uudistamisen yhteydessä varmistetaan, että kunnissa noudatetaan jätelain säädöksiä silloinkin, kun kuljetukset on annettu kiinteistön haltijan järjestettäväksi.”

Kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja säilyy 10 prosentissa myös vuoden 2030 jälkeen.

Hallitus kehittää jätetiedon raportointia ja jätehuollon seuranta- ja mittausjärjestelmiä 300 000 eurolla. Hallitusohjelma mainitsee myös tekstiilien erilliskeräyksen järjestämisen nopeutetusti sekä muovitiekartan toimeenpanon.

Ruokahävikki puoliksi

Vähähiilisyyteen siirtymisen keinona hallitus mainitsee esimerkiksi lisäpanostukset erityisesti bio- ja kiertotalouden sekä päästöttömien energiantuotantomuotojen ja energian varastoinnin tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Julkisia ja yksityisiä rahavirtoja ohjataan tukemaan muutosta kohti kiertotaloutta ”yhteiskunnallisella päätöksenteolla”.

Hallitus mainitsee tavoitteen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Jotta hävikki vähenisi ruokaketjun jokaisessa vaiheessa, laaditaan tiekartta. Tämä työ onkin jo käynnistynyt Luonnonvarakeskuksen johdolla. Hallitusohjelma mainitsee myös kansallisen ilmastoruokaohjelman sekä kasvisruoan lisäämisen julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa.

Biokaasun tuotantoa ja kierrätyslannoitemarkkinoita tuetaan ravinnekierron toimenpidekokonaisuudella. Hallitus aikoo tehostaa rakennusalan materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta.

Verotuksella pois fossiilisista

Hallituksen listalla on toteuttaa kestävän kehityksen verouudistus. Sen linjaukset tarkentuvat, kun hallitus laatii kestävän verotuksen tiekartan ensi vuoden kehysriiheen mennessä, mutta tavoitteena on nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Esimerkiksi Sitra on tutkinut, että päästöjen vähentäminen ja kestävän verouudistuksen toteuttaminen eivät vaaranna talouskasvua.

Hallitusneuvottelijat näkevät samoin ja toteavat, että suomalaisella osaamisella hiilineutraalisuudessa, ekologisissa innovaatioissa, cleantechissä, kierto- ja biotaloudessa sekä resurssiniukkuudessa voidaan synnyttää uusia suomalaisen teollisuuden kasvutarinoita ja rakentaa kasvua globaalien megatrendien ratkaisemisessa.

Hallitusohjelma mainitsee selvitettävinä asioina esimerkiksi jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvan veron, kaatopaikkaveron korottamisen sekä pakkausveron, joka kohdistuisi uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyihin pakkauksiin.

Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan ja alennetaan sähköveroa. Sähkön varastoinnin kaksinkertainen verotus poistetaan esimerkiksi nykyistä pienempien akkujen osalta.

Hallitus lupaa huomioida vähäpäästöisen käyttövoiman auto-, ajoneuvo- ja käyttövoimaverotuksessa. Sähköauton latausedulta poistetaan vero.

Biokaasuautoilijoille on tulossa helpotuksia esimerkiksi siten, että kestävästi tuotettu biokaasu tulisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin. Sekä sähköautojen latausinfraa että biokaasun tankkausasemia rakennetaan lisää hyödyntäen EU-rahoitusta. Biokaasuohjelmalle hallitus varaa 15 miljoonaa euroa.

Lentoveroa ei vielä anneta, mutta hallitus aikoo selvittää asiaa EU:n tasolla. Sen sijaan hallitus linjaa, että lentoliikenteessä tavoitellaan sekoitevelvoitteen avulla 30 prosentin osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma saa 41 miljoonaa euroa ja joukkoliikenne 20 miljoonaa euroa.

Kuluttajille tietoa tuotteista

Hallitus mainitsee aikovansa tukea kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista verotuksen keinoin. Tavoitteena on, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset näkyvät tuotteiden ja palveluiden hinnassa. Hallitus aikoo kehittää elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia, jotta kulutusverotuksessa voitaisiin huomioida ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

Esimerkiksi kuluttajien täytyy saada nykyistä paremmin tietoa palvelujen ja hyödykkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.

Tuore Antti Rinteen johtama hallitus julkisti viime viikolla (3.6.2019) hallitusohjelmansa Osallistava ja osaava Suomi.

Ohjelman voi ladata täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y