Cleantech AI: suomalaisten PK-yritysten matka kohti tekoälykypsyyttä

Monet PK-yritykset, varsinkin vientiin suuntautuneet, ovat miettineet tekoälyn hyödyntämistä ja ohjelmistoratkaisujen tarjoajiakin löytyy monipuolisesti. Cleantech-yrityksissä kuitenkaan ei välttämättä ymmärretä tekoälyä ja sen mahdollisuuksia syvällisesti, ja valmiudet siirtyä tekoälyn käyttöön ovat eritasoisia.

Suomi on hyvä maa pilotoida Cleantech AI -ratkaisuja

Suomen vahvuus tekoälyn kentällä on ketterä liiketoimintaympäristö, jossa korostetaan yhteistyötä yritysten, tutkimusinstituutioidenkunta- ja kaupunkiorganisaatioiden sekä yhteiskunnan välillä. Suomalaisten puhtaan teollisuuden alan PK-yritysten kotimarkkina on kuitenkin Eurooppa, ja kasvuhakuisten yritysten katse on isommilla kansainvälisillä markkinoilla. Tästä syystä korostuu tarve tehdä tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen osalta yhteistyötä muiden yritysten kanssa, hakea proaktiivisesti täydentävää osaamista ja verkostoitumista.

Euroopan tasolla on tunnistettu, että isot yritykset hyötyvät tekoälyteknologioista eniten, vaikka juuri PK-yrityksissä piilee erityisen paljon potentiaalia tekoälyn käyttöönotolle liiketoiminnassa. Tämä on se ongelma ja tarve, johon vastataan Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille eli AI-TIE -hankkeessa. Hanke käynnistyi tämän vuoden kesällä Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion rahoituksen tuella.

Hankkeessa otetaan askeleita kohti uutta toimialakohtaista tekoälyosaamisen ja -sovellusten kehittämistä, ja AI-TIE toimii tässä suunnannäyttäjänä. Puhtaan teollisuuden ala on keskeisenä painopisteenä. Tällä pyritään viemään tekoälykeskustelu yleiseltä tasolta kohti toimialakohtaista koulutus-, mentorointi-, neuvonta- ja kiihdyttämötoimintaa. Puhtaan teollisuuden tekoälyn kiihdyttämö on hankkeen keskeisiä pilotteja.

Cleantech AI -kiihdyttämötoiminnan kautta tuetaan PK-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa löytämällä ja hyödyntämällä sovelluskohteita tekoälyratkaisuille innovaatio-, tuote- ja palvelukehityksessä sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Yrityksiä rohkaistaan kehittämään digitaalisia ratkaisuja, jotka turvaavat liiketoimintaa koronaepidemian tyyppisissä tilanteissa ja mahdollisesti myös tukevat siirtymistä hiilineutraaliuteen sekä edistävät EU:n kestävän kehityksen tavoitteita. PK-yrityksiä kannustetaan myös edistämään uusien sisäisten liikeprosessien innovointia ja käyttöönottoa. Laajemmassa merkityksessä, edistämällä tekoälyn sovelluksia puhtaan teollisuuden alalla kehitetään ympäristöosaamista ja EU:n Green Deal -tavoitteita.

Ekolokeroissa mahdollisuuksia

Cleantech-alan eritasoiset tekoälyvalmiudet juontuvat siitä, että ala on käsitteenä hyvin laaja ja pirstaleinen eli se sisältää eri markkina-alueita ja sektoreita. Tekoälyn soveltaminen teollisessa ja tuotannollisessa toiminnassa voi olla haastavampaa kuin toimisto-olosuhteissa. Syynä ovat muun muassa aika- ja laatuvaatimukset. Toisaalta myös mahdollisuuksia voi olla enemmän. Puhtaan teollisuuden PK-yritykset eivät voi kilpailla samoilla aloilla kuin isot kansainväliset firmat. PK-yritysten mahdollisuudet ovat erikoistuneissa ratkaisuissa, ekolokeroissa.

Liiketoiminallinen näkökulma tekoälyyn on erityisen tärkeä, jotta voidaan lähteä liikkeelle todellisista haasteista ja liiketoiminnallisista tarpeista, joihin tekoäly voi tarjota ratkaisua. Moni ongelma ratkeaa myös yksinkertaisella automaatiolla ilman edistynyttä tekoälyä. Kun muodostetaan portfoliota tekoälyn sovelluskohteista, liiketoiminta- ja IT-prosessien asiantuntijoiden välinen dialogi on tärkeä. Sillä varmistetaan teknisen ratkaisun todellinen hyöty liiketoiminnalle sekä turvataan käytännön toteutusmahdollisuudet ja tarpeelliset resurssit.

Datan saatavuus ja luotettavuus on usein päällimmäinen haaste tekoälyn soveltamiselle liiketoiminnassa.

Yrityksen datastrategian luomisesta kehityspolku etenee tekoälyohjelmistoihin ja niiden soveltamiseen yrityksen omiin liiketoimintaprosesseihin, yrityksen omien tekoälyratkaisujen arviointiin ja ulkopuolelta ostettavien ratkaisujen kriittiseen ymmärrykseen.

Fiksuihin tekoälyhankintoihin liittyvää osaamista on kehitettävä. PK-yrityksille mieluisin vaihtoehto saattavat olla valmiit ratkaisut, jotka integroidaan tehostamaan perusliiketoimintaa. Pienimmissä yrityksissä on usein vähäistä valmiutta ja halukkuutta tehdä ohjelmisto- ja insinöörityötä. Puhtaan teollisuuden puolella on kuitenkin huomioitava, että ”helpot” tekoälysovellukset eivät aina toimi todellisessa ympäristössä, ja myös valmiita menetelmiä on sitouduttava jatkokehittämään käyttöönoton jälkeen.

Kartoita heikkoudet ja vahvuudet

Cleantech AI SWOT auttaa ymmärtämään miten heikkoudet voidaan kääntää vahvuuksiksi. AI-TIE alkukartoituksessa, asiantuntijahaastatteluissa ja cleantech-yritysten haastatteluissa ovat nousseet esiin yritysten vahvuudet ja heikkoudet sekä liiketoimintaympäristön määrittelemät mahdollisuudet ja uhat. Parhaimmillaan tästä yleisemmän tason SWOT:sta jokainen yritys voi muokata työkalun omaan käyttöönsä ja määritellä yrityskohtaisen sisällön jokaiselle kentälle.

Liiketoimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat ovat luonteeltaan sellaisia, että useimmiten niihin ei pysty vaikuttamaan tai vaikuttaminen on hyvin rajallista. Näin esimerkiksi tekoälyä koskevat uudistukset lainsäädännössä ovat EU-tasolla määriteltyjä ja annettuja yrityksille implementoitavaksi. Niitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa uhkana, vaan niitä voi ennakoida, sopeutua fiksun resursoinnin kautta, ja ehkä jopa poimia sellaisia mahdollisuuksia, jotka pohjautuvat yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöhön tekoälyn osalta.

SWOT:n vahvuudet ja heikkoudet heijastavat sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat vahvasti yritysten omissa käsissä. Ne ovat asioita, joihin yritykset voivat vaikuttaa ja joista ne voivat päättää.

Tärkeintä SWOT:ssa on liikkuvuus ja siirtymät kenttien välillä sekä se, miten heikkouksista muokataan vahvuuksia yrityksen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Esimerkiksi, kun tiedetään, että cleantech-alan teolliset olosuhteet ovat haastavampia ja moniulotteisimpia kuin toimistotyön ohjelmistoissa käytettävät tekoälysovellukset, erikoistuneista niche-ratkaisuista voi jopa löytyä yritykselle kilpailuetua.

Tekoälyosaamisen kehittäminen ja syventäminen, kokeilut ja ensimmäiset onnistumiset, verkostoituminen ja erilaisten toimijoiden yhteistyö ovat avainasioita, jotka muokkaavat suomalaisten cleantech-alan PK-yritysten matkaa kohti tekoälykypsyyttä.

Nikina-Ruohonen, A., SanMiguel, E., Kauttonen, J.

Kirjoittajat ovat työntekijöitä Haaga-Helian AI-TIE-hankkeessa.

Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille eli AI-TIE -hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja sisäisten liiketoimintaprosessien parantamisessa ja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto. Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Kuva SWOT: A. Nikina-Ruohonen. Suomalaisen puhtaan teollisuuden tekoäly-SWOT AI-TIE-hankkeen alkukartoituksen perusteella.

Kuva: Scanstockphoto.