Uudet pelisäännöt markkinataloudelle

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kuva: EC – Audiovisual Service. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen toivoo, että yritykset ja jäsenvaltiot osaavat käyttää uuden luomiseen resurssit, joita EU nyt tarjoaa. Esimerkiksi rakennerahastoissa on jätteenkäsittelyn parantamiseen varattu 5,5 miljardia euroa ja Horisontti 2020 -rahastossa kiertotalousinnovaatioille 650 miljoonaa euroa. ”Jännittää, osataanko ottaa sammakonloikka eteenpäin sen sijaan, että korvataan vain laiton kaatopaikka laillisella.”

 

Julkaistaan Uusiouutisten Suomi 100 -juhlanumerossa 4/2017 31.5.2017.

Euroopan komissio uskoo, että kiertotalous tulee olemaan markkinatalouden megatrendi. Kisa kärkipaikasta on tiukka.

 

Elina Saarinen

 

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen on positiivisesti yllättynyt, kuinka suhtautuminen kiertotalouteen on muuttunut.

”Moni on ruvennut näkemään komission tavoin, että kiertotalous on uutta luova ja talouskasvua vahvistava kiertotalouden megatrendi. On ollut positiivinen yllätys, miten nopeasti ymmärrys kiertotaloudesta on parantunut. Kiertotalous on selvästi valtavirtaistumassa”, Katainen näkee.

Hän antaa kiitosta kiertotaloutta edistäville organisaatioille ja yrityksille, jotka ovat osoittaneet, millaista liiketoimintaa kiertotalous on jo synnyttänyt käytännössä ja millaisia bisnesmahdollisuuksia se avaa.

Komissio on arvioinut kiertotalouden tuovan Euroopalle nettosäästöjä 600 miljardia euroa vuodessa ja luovan miljoonia työpaikkoja. Kiertotalouden globaalin markkinan on arvioitu olevan 1 800 miljardia euroa vuodessa. Kataisen mukaan fiksulla ja kannustavalla säätelyllä vauhditetaan uusien, kertotaloutta mahdollistavien pelisääntöjen syntymistä markkinoille.

 

Kuluttajat odottavat

Komission kiertotalouspaketti ja siihen liittyvät jätelait ovat edenneet EU-käsittelyssä trilogeihin. Parlamentti on esittänyt vielä komissiotakin korkeampia tavoitteita kierrätykselle, mitä Katainen pitää neuvottelutaktiikkana.

”Vuoden sisällä on tapahtunut myös iso muutos suhtautumisessa ekosuunnitteluun. Vielä vuosi sitten jotkut jäsenmaat ja mepit pitivät sitä tilpehöörilainsäädäntönä, mutta nyt on ymmärretty sen vaikutus markkinoihin. Silmiä on avannut esimerkiksi se, kuinka energiansäästöä ohjaava säätely tuottaa vuoteen 2020 mennessä Italian vuotuisen kulutuksen suuruiset sähkönsäästöt, ja nyt päätetyt uudet toimet vuoteen 2030 mennessä saman verran kuin Ruotsi kuluttaa sähköä vuodessa.”

Tämän vuoden aikana EU pohtii, voisiko ecodesign-direktiiviin tuoda uusioraaka-aineen käyttöä, laitteiden korjattavuutta tai päivitettävyyttä vaativia velvoitteita, jotta tuotteiden elinkaari pitenisi.

Katainen uskoo, että laitteiden päivitettävyydestä voisi tulla yrityksille kilpailuetu. ”Tämänkaltaisille palveluille ja esimerkiksi jakamistalouden ratkaisuille on jo valtava kysyntä. Se osoittaa, että kuluttajat ovat valmiita, kun vain yrityksillä olisi tähän tarjontaa.”

 

Uusiomuoveille sisämarkkinat

 

”Kun yksittäinen yritys muuttaa liiketoimintamalliaan enemmän kiertotalouden mukaiseksi, se yleensä tarvitsee verkostoja tuekseen.”

Julkiset toimijatkin ovat alkaneet huomioida kiertotaloutta hankinnoissaan, mutta tässä on vielä Kataisen mukaan paljon petrattavaa.

Komissio aikoo vauhdittaa verkostojen syntyä. Se perustaa esimerkiksi foorumin (platform) ruokajätteen vähentämiseen. Mukaan kutsutaan toimijat viljelijöistä vähittäis- ja tukkukauppaan, ravintoloihin, elintarviketeollisuuteen ja kansalaisiin.

Tämän vuoden työlistalla on myös tuote-, kemikaali- ja jätelainsäädännön rajapintojen tarkastelu. Kataisen mukaan on varmistettava, että syntyy terveet ja kestävät uusioraaka-ainemarkkinat.

”Paljon kiinnostusta on herättänyt myös muovistrategian laatiminen ja se, miten luoda sisämarkkinat uusiomuoveille. Tässä on iso mahdollisuus taloudellisesti ja ympäristöllisesti, jos uusiomuoveille syntyisi samanlaiset markkinat kuin vaikkapa öljyllä jo on.”

 

Kiertotalousjohtajuudesta maabrändi

Valtioiden kiertotalouskisassa kärkipaikasta mittelevät Kataisen näkemyksen mukaan tällä hetkellä Suomi, ja Alankomaat, mutta myös muut maat ovat heräämässä, kuten esimerkiksi Belgia ja Saksa.

”Kisan ketterimmät kehittävät liiketoimintamalleja ja ovat ottaneet kiertotalouden edistämiseen mukaan toimijoita laaja-alaisesti.”

Katainen uskoo, että kärkimaan asema vuoteen 2025 mennessä on Suomelle täysin saavutettavissa. Jotta Suomi pääsisi tähän, on tehtävä Kataisen mielestä pieniä ja suuria talouteen ja politiikkaan liittyviä asioita:

”Sekä elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien että muiden toimijoiden kuten Sitran kannattaa vahvistaa ymmärrystä siitä, että kiertotalous on se asia, minkä varaan Suomi rakentaa pitkän aikavälin kestävää kasvua ja kansainvälistä vaikuttamisstrategiaa. Kiertotalous kannattaa pitää agendalla myös viennin ja kauppapolitiikan edistämisessä.”

Kataisen mukaan kiertotalouden kärkimaan paikkaa kannattaa todella tavoitella, sillä siinä on paljon etuja:

”Jos Suomi tunnistetaan maailmalla kiertotalousjohtajana, brändillä on itseään vahvistava voima. Katseet kohdistuvat edelläkävijään. Se tarjoaa myös vahvan puhevallan EU-regulaatiossa ja luo uskottavuutta markkinoilla. Voi vain kuvitella, millaiset markkinat suomalaisyrityksille avautuisi vaikkapa Kiinassa, joka ottaa kiertotalouden nyt erittäin vakavasti.”

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin