Rutiinimatkailu kyseenalaistui

Uusiouutisten juttusarja: Muuttaako pandemia maailmaa?

Koronakriisin synty korosti keskinäisriippuvuuksien merkitystä, kun virus levisi lajista toiseen ja maasta toiseen. Tässä on tärkeä oppimisen paikka: viheliäisiä ja yhteen kietoutuvia ongelmia ei pystytä hallitsemaan, ellei riittävän suuri määrä toimijoita eri puolilla maailmaa ota riskejä tosissaan jo ennen kuin vahingot ovat silminnähtäviä.

Emme voi odottaa, että mikään yksittäinen sankari ratkaisisi ongelmat, eikä siksi vastuutakaan voi vierittää yksin kiinalaisille, viranomaisille tai yksittäisille kansalaisille tai kuluttajille. Eri tasojen ja toimijoiden yhteisponnistelu on ratkaisu myös muihin ympäristökriiseihin.

Omalla tavallaan koronakriisi korostaa kiertotalouden biologista ulottuvuutta, joka usein unohtuu. Luonnossa kaikki kiertää. Viruksen dynamiikka takaa sen, että tauti kiertyy takaisin, vaikka se saataisiin kuriin tietyssä naapurustossa, maassa tai mantereella.

Korona onkin oikeastaan hyvä esimerkki siitä, miten haastavaa on saada sosio-biologisten ja teknisten komponenttien muodostama dynaaminen systeemi toimimaan halutulla tavalla.

Selvää on, että yhtä systeemin osa-aluetta tarkkailemalla ei optimointi onnistu, eikä esimerkiksi BKT riitä siksi yhteiskunnallisen toiminnan mittariksi. Vaarana on, että paniikkitunnelmissa talouden elvytyksessä kuitenkin katse kiinnitetään BKT:n kaltaisiin vanhoihin mittareihin, jolloin oleellisemmat mittarit vaikkapa luonnonvarojen kulutuksesta voivat jäädä huomiotta.

Ehkä eniten toivoa herättävä opetus pandemian hallinnasta on se, että politiikka ei olekaan kuollut. Ennen pandemiaa tuntui usein siltä, että terävimmätkin tutkimuksen esittämät varoitukset yhteiskunnan kestämättömästä suunnasta tylsistyvät talouspuheen muuriin.

Suomessa ja muissa maissa toteutetut nopeat toimet koronan hallitsemiseksi näyttivät, että rajujakin toimia voidaan tarvittaessa toteuttaa määrätietoisesti. Vastaavan kaltaiselle, mutta hallitummin ja rauhallisemmin toteutetulle poliittiselle määrätietoisuudelle on selvä tarve myös luonnonvarakriisin hallinnassa.
Osa ihmisistä näyttää havahtuneen pohtimaan elämänmenon mielekkyyttä ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Rutiininomaisen ulkomaan loma- ja työmatkailun kyseenalaistaminen on tästä ehkä ilmeisin esimerkki. Tällä voi olla arvaamattomankin isoja vaikutuksia, jos koronapysäytys on niin pitkällinen, että uudenlaisia rutiineja ehtii syntyä.

Luontosuhteen rakentuminen on pitkäaikainen prosessi, ikään kuin yhteiskunnan pohjavirta. En usko mikään yksittäisen tekijän voivan nopeasti ja yksinään kääntää tällaisten isojen pohjavirtojen suuntaa. Koronapandemia on yksi iso huutomerkki lisää aiempien varoitusten perään.

Oleellista on se, miten koronakriisin yhteydet esimerkiksi ilmaston nopeaan muuttumiseen, elonkirjon katoon sekä käyttökelpoisten luonnonvarojen hupenemiseen osataan hahmottaa. Yritetäänkö palata niin sanottuun entiseen normaaliin, vai uskalletaanko hakea kehitykselle uusia ja kestävämpiä uomia?

Jari Lyytimäki

erikoistutkija, dosentti,

Suomen ympäristökeskus, ORSI-hanke

Kuva: Lumi Lyytimäki

 Kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa ympäristötutkimuksen, kiertotalouden ja kulttuurialan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat koronapandemian vaikutuksia ihmisen luontosuhteeseen ja kuluttamiseen.

Kirjoittajat pohtivat näitä kysymyksiä: Oppiiko ihmiskunta koronaviruspandemiasta jotakin, jonka avulla voisimme ratkaista myös ilmastokriisiä. Vaikuttaako pandemia ihmisten arvoihin tai luontosuhteeseen? Entä talouden ja kuluttamisen malleihin? Uusiouutiset kysyi tätä kiertotalouden asiantuntijoilta, tutkijoilta ja kulttuurivaikuttajilta.

Lue muut juttusarjan osat tästä:

Liisa Rohweder: Sama juurisyy luo epidemiat ja ilmastokriisin

Mari Pantsar: Kestävän huomisen viimeinen tilaisuus

Sara Nyman: Ilmasto ei voi odotella koronan jälkeistä aikaa

Maria Joutsenvirta: Kestävälle taloudelle aukeni tilaisuus 

Iikka Kivi: Talous ei kestä kulutuksen hidastumista

Eeva Furman: Käpertyminen ei ratkaise kriisejä

Emmi Itäranta: Pandemiaa edeltänyt elämäntapa on käymässä mahdottomaksi

Lue koko juttusarja digilehdestä

Uusiouutisten 5/20 artikkeli aiheesta pdf-muodossa