Ruokahävikki haaskaa Suomessa satoja miljoonia euroja

Facebooktwitterlinkedin

Kuva: Lassila & Tikanoja Oyj

6.5.2016

EU:n kiertotalouspaketin tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Haastavan tavoitteen toteutuminen vaatii toimivat työkalut ruokahävikin seurantaan ja vähentämiseen.

Tavoitteen saavuttaminen on tärkeää, sillä ruoantuotanto on yksi suurimmista tuotannonaloista ja sen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Kun maapallon kantokyvyn kaikki mittarit ovat punaisella, meillä ei ole varaa hukata kolmasosaa tuottamastamme ruoasta.

200 miljardia euroa Euroopassa

Ruoan tuottamisen ympäristövaikutukset syntyvät koko tuotantoketjun varrella: viljelyssä, kuljetuksissa, pakkaamisessa sekä jälleenmyynti ja kuluttajaportaassa. Kun ruokaa heitetään pois, nämä suuret ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan.

Ympäristösyiden lisäksi ruokahävikki on myös taloudellinen ja sosiaalinen ongelma. Pois heitetyn ruoan taloudelliseksi arvoksi pelkästään Euroopassa on arvioitu yli 200 miljardia euroa vuodessa. Suomen ruokahävikin taloudelliseksi arvoksi on tutkimuksessa arvioitu yli 500 miljoonaa euroa.

 

Eettinen ongelma

On eettinen ongelma, että Euroopassa 21 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä ja nälässä, kun heitämme samaan aikaan syömäkelpoista ruokaa roskiin.

Ranskassa säädettiinkin ensimmäisenä maana Euroopassa laki, joka kieltää suuria ruokakauppoja heittämästä ruokaa roskiin. Ylijäänyt ruoka suositellaan toimitettavaksi apua tarvitseville.

Hävikkiä joka vaiheessa

Ruokahävikkiä syntyy ruoan tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa. Hävikkiä syntyy yhtä paljon kehitysmaissa ja teollisuusmaissa. Kehitysmaissa hävikki on suurinta sadonkorjuu-, varastointi- ja kuljetusvaiheissa. Teollisuusmaissa suurin hävikki taas syntyy jälleenmyynti- ja kuluttajaportaassa.

Kiertotalouden näkökulmasta tärkeintä on vähentää hävikkiä ketjun jokaisessa vaiheessa. Seuraavaksi paras vaihtoehto on toimittaa syömäkelpoinen hävikkiruoka takaisin ruokaketjuun. Kolmanneksi paras vaihtoehto on pitää ravinteet kierrossa.

 

Sovellukset hätiin

Kiertotalouden edistäminen ruokasektorilla tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja alalla tapahtuu paljon. On esimerkiksi sovelluksia, joiden avulla yksityiset ihmiset voivat jakaa hävikkiruokaa toisilleen. Suomeen on myös juuri avattu ensimmäinen hävikkiruokaravintola, jossa ruoka tehdään kauppojen ruokahävikistä. Suositun ResQ-sovelluksen avulla taas voi ostaa ravintoloiden lounaalta yli jääneitä annoksia kotiin.

Olemme myös L&T:llä lähteneet vastaamaan ruokahävikkihaasteeseen ja kehittäneet yhdessä asiakkaamme kanssa linjastolounasravintoloille suunnatun ruokahävikin vähentämisessä auttavan Hävikkimestari-sovelluksen. Olemme saaneet erittäin lupaavia tuloksia.

 

Lotta Toivonen,
ympäristöjohtamisen asiantuntija,
Lassila & Tikanoja

Facebooktwitterlinkedin