Ovatko EU-päättäjät valmiita globaaliin kiertotalouteen?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Oletko koskaan käynyt matkamuistomyymälässä ja nähnyt maan kansallista identiteettiä kuvaavan esineen todetaksesi esineen kääntöpuolella lukevan ”Made in China”, vaikket olisi Kiinassa? En nyt lähde väittelemään siitä, kuinka isänmaallista tai epäisänmaallista on myydä ”kansallistuotteita”, jotka on kyetty valmistamaan toisaalla niin kustannustehokkaasti, että ne kannattaa lähettää maapallon toiselle puolelle myytäviksi. Tosiasia on, että nykyisessä globaalissa markkinataloudessa tuotteet valmistetaan siellä, missä niiden valmistaminen on kustannustehokkainta.

Massatuotantoon ja -kulutukseen pohjautuva lineaarinen talous on ollut hyvin tehokas valmistamaan tuotteita halvalla, mutta samalla yleinen laatutaso ja ympäristö ovat kärsineet.
Jos Euroopassa halutaan ostaa luonnonvaroja säästäviä ja korkeaa lisäarvoa luovia tuotteita, ne on valmistettava kiertotalouden mukaisesti, tulivat tuotteet mistä tahansa. Koska erilaisia tuotteita valmistetaan, kuljetetaan ja ostetaan nykyään ympäri maailmaa, on kiertotaloudenkin oltava maailmanlaajuinen.

Halusimme Sitrassa selvittää mitä mieltä EU:n päätöksentekijät ovat ajatuksesta, joten järjestimme lokakuussa Brysselissä ”Beyond WCEF 2017” -seminaarin, johon kutsuimme eri Brysselissä toimivia sidosryhmiä. Tilaisuuteen osallistui lisäksi jäseniä Suomen kiertotalouden kansallisesta ohjausryhmästä. Suomen viestiä kiertotaloudesta oli seminaarissa kertomassa kiertotalouden kansallisen ohjausryhmän puheenjohtaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Euroopan komission näkemyksiä asiaan jakoi puolestaan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Keskusteluun osallistuivat myös mm. kansainvälisen luonnonvarapaneelin puheenjohtaja Janez Potočnik ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala.

Yhteenvetona keskustelujen annista kokosimme seuraavat nostot:
1. EU on siirtymässä kriisinhallinnasta pitkäaikaiseen suunnitteluun kykeneväksi
2. Aiemman EU:n kiertotalousehdotuksen pois vetäminen johti lopulta laajempaan keskusteluun kiertotaloudesta
3. Kierrätyksessä vasta lähtökuopissa olevat maat voivat hyötyä eniten kiertotaloudesta
4. Sosiaalisesti reilu kiertotalous on avain sen maailmanlaajuiseen leviämiseen
5. Kestävän kehityksen tavoitteet (SDGt) ja kiertotalous tulisi sisällyttää kansainvälisiin kauppasopimuksiin

Näitä nostoja on avattu laajemmin Sitran verkkosivuilla löytyvässä englanninkielisessä artikkelissa.

Omien etujen ajaminen yleisen edun kustannuksella tuntuu olevan kasvava trendi. Se muodostaa omat haasteensa maailmanlaajuiselle kiertotaloudelle, joka vaatii kokonaisuuden hahmottamista sekä maiden välistä koordinointia ja yhteistyötä. Ovatko EU:n päätöksentekijät kuitenkin valmiita maailmaanlaajuiselle kiertotaloudelle? Sanoisin kyllä, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta siihen päästäisiin.

 

Ernesto Hartikainen

Kirjoittaja on Sitran kiertotalouden asiantuntija.

 

Kuva: Miikka Pirinen

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin