Materiaalien arvovirroista ainutlaatuista tietoa

Facebooktwitterlinkedin

Kuva: Pirjo Kaivos tiivisti tutkimusohjelman tulokset ARVI-loppuseminaarissa 16.1.2017 Helsingin Messukeskuksessa.

26.1.2017

Tietokoneyhtiö Dell on rakentanut uusia tapoja synnyttää arvoa kiertotaloudessa. Se hallinnoi laitteidensa elinkaarta, pyrkii suljettuihin kiertoihin, uudelleenkäyttää ja kierrättää osat kumppaniverkostonsa kanssa ja saa edullisia uusioraaka-aineita. Samalla sen rooli on muuttunut sähkö- ja elektroniikkajätteen tuottajasta materiaalivirtojen hallitsijaksi ja kierrätysverkoston organisoijaksi.

Tapaus Dell on vain yksi Tampereen teknillisen yliopiston (TUT) tutkimista uusista kiertotalouden liiketoimintamalleista. Tutkijat tarkastelivat kiertotalouden liiketoimintamalleja Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa.

Tutkimus on osa Materiaalien arvovirrat eli ARVI-ohjelman systeemisen kiertotalouden teemaa. (Dell ei kuulunut ohjelmaan, mutta oli yksi tutkituista case-esimerkeistä.)

”ARVI-ohjelmasta ainutlaatuista teki tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö, jonka ansiosta tutkijat pystyivät tarkastelemaan materiaalivirtoja systeemisestä näkökulmasta eli kokonaisuuksina”, CLIC Innovation Oy:n ohjelmapäällikkö Pirjo Kaivos totesi ARVIn loppuseminaarissa 16. tammikuuta.

 

Neljä materiaalivirtaa tutkimuksen kohteina

Kaivos tiivisti loppuseminaarissa ARVI-ohjelman tulokset neljän tutkitun materiaalivirran (muovit ja kumit; sähkö- ja elektroniikkajäte; yhdyskuntajäte ja liete; tuhkat) sekä horisontaalisten teemojen (systeeminen kiertotalous ja resurssitehokkuus sekä materiaalitiedon tuottaminen ja analysointi) osalta.

Kaivos listasi tutkimusalueiden avainviestit seuraavasti:

Muovi on mahdollisuuksien materiaali myös kierrätettynä. Lajittelu parantaa kierrätysmuovin laatua niin, että voidaan päästä jopa neitseellistä muovia vastaaviin mekaanisiin ominaisuuksiin. Puumuovikomposiitit ovat varteenotettava sovelluskohde kierrätysmuoveille.

Sähkö- ja elektroniikkaromu on jätevirta, joka sisältää kriittisiä arvometalleja ja harvinaisia maametalleja. Vaatii tutkimusta ja työtä saada arvoaineet talteen. Kun romua murskataan, myös pölyihin sitoutuu arvometalleja.

Tuhkissa arvoaineiden talteenotto edellyttää koostumuksen erittäin tarkkaa selvittämistä. ARVI-työssä tätä tietoa tuotettiin, mikä edistää uusiomateriaalien käsittelyä ja käyttökohdevalintoja.

Yhdyskuntajätteet ja -lietteet ovat olleet ARVI-ohjelmassa laaja, kansainvälinen tutkimuskohde, jossa on tehty yhteistyötä muun muassa Kiinan ja Brasilian paikallisten kumppaneiden kanssa. Suomalaisille teknologiaratkaisuille näyttäisi olevan kysyntää etenkin Kiinassa, jossa niillä parannetaan yhdyskuntajätteistä saatavan energian talteenoton ympäristöhyötyjä. Tutkimusyhteistyö on edesauttanut siinä, että suomalaisyritykset kuten Valmet ovat saaneet viime aikoina uusia kauppoja näillä markkinoilla.

Typen talteenotto puhdistamolietteistä on potentiaalinen keino saada ravinteet kiertoon.

Materiaalivirtojen seuranta tehostaa jätehuoltoa ja kannustaa kiinteistöjä vaikuttamaan jätehuollon kustannuksiin. ARVI-ohjelmassa luotiin myös sähköinen siirtoasiakirja ja avoin tutkimustietokanta.

Ohjelman kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta kiitteli ohjelman tuottaneen sekä akateemisesti että kaupallisesti merkittäviä tuloksia, jotka vaikuttavat ympäristön ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen ja jotka vahvistavat Suomen asemaa kiertotalouden yhtenä edelläkävijänä.

 

Suomalaisilta ratkaisu moneen ongelmaan

Mitä sitten ARVI-ohjelman näkökulma systeemisestä kiertotaloudesta tarkoittaa? Kun kiertotaloutta tarkastellaan kokonaisuutena eli systeemisesti, voidaan tunnistaa kullakin alueella toimivia institutionaalisia ajureita ja esteitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka jätteestä saadaan arvoa. Voidaan myös tunnistaa toimijoiden keskeisiä ekosysteemejä, jossa muutokset yhdessä toimijassa vaikuttavat kaikkiin muihinkin: kumppaneihin, asiakkaisiin ja kilpailijoihin.

Kiertotalouden muutos tapahtuu eri alueilla eri tahtiin ja eri tavoin. Ne ratkaisut, mitkä toimivat Suomessa, eivät välttämättä toimi jossain muualla. Jos mielii tuottaa jätteestä arvoa ja bisnestä, on osattava tunnistaa alueen ominaispiirteitä ja tarjota tarpeen mukaan yksittäistä tuotetta tai laajaa kokonaisratkaisua. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaisia, yritysten yhteistoiminnallisia bisnesmalleja.

ARVI-kumppanit vakuuttivatkin, että tutkimusohjelmassa käynnistynyt yhteistyö näkyy myös siinä, kuinka tuloksia kaupallistetaan markkinoille.

”Myös päätöksentekijöiden ja asiakkaiden olisi osattava ajatella holistisesti, sillä kokonaisratkaisut voivat sopia yhtä aikaa esimerkiksi sekä jätehuolto-, energiantuotanto- että teollisuuden raaka-ainetarpeisiin”, toteaa ARVI-työstä ponnistaneen start-up-yrityksen Eera Waste Refining Oy:n (EWR) toimitusjohtaja ja ARVI-ohjausryhmän ensimmäinen puheenjohtaja Hannu Lepomäki.

EWR jalkauttaa nyt päättyneen ARVI-ohjelman visiota siitä, että vuoteen 2030 mennessä suomalainen teollisuus on edelläkävijä systeemisten resurssitehokkuusratkaisujen tuottamisessa ja käytössä tunnistaen jätemateriaalien arvopotentiaalin.

 

Satojen miljardien markkinat

”Meillä on Suomessa valtavan hyvää teknologiaa ja paljon yrityksiä, jotka voisivat harjoittaa vientitoimintaa suurilla ja erittäin nopeasti kasvavilla markkinoilla. Seuraavan 25 vuoden aikana alan investointimarkkinat ovat useita satoja miljardeja euroja ja laitosten huoltoon ja käyttöön liittyvät markkinat ovat nekin satoja miljardeja euroja. Vuonna 2025 jätettä syntyy globaalisti 2,2 miljardia tonnia. Se on joko ongelma tai raaka-ainetta”, Lepomäki korostaa.

Suurin osa jätemäärien kasvusta tapahtuu OECD-maiden ulkopuolella. EWR vastaa ARVI-ohjelmassa lanseerattuun käsitteeseen, systeemiseen kysyntään, kehittämällä yrityskumppaniensa kuten BMH Technologyn, Outotecin, Valmetin, Kuusakosken, Lassila & Tikanojan, Pöyryn, ÅF:n ja Ekokemin kanssa etenkin jätehuollon ja energiahuollon tarpeita integroivia hankkeita. EWR on veturiyritys, joka niputtaa suomalaista ja kohdemarkkinoiden paikallista osaamista, hankkii laitosratkaisuille teknologiatoimittajat, rahoitukset ja investoi.

EWR:llä on käynnissä useita investointien kehitysprojekteja Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa, joissa rakennetaan yhteensä kaksi miljardia tonnia yhdyskuntajätteen käsittelykapasiteettia noin miljardialla eurolla. ”Kunhan saamme kaksi tai kolme referenssiä, tässä on varmasti tarjolla kasvubisnes”, Lepomäki uskoo.

 

Ainutlaatuisia tuloksia

Kolmevuotinen ARVI-tutkimusohjelma eli Materiaalien arvovirrat päättyi viime vuoden lopussa. Ohjelmaan osallistui 22 yritystä ja 10 tutkimuslaitosta. Tutkimuksen kokonaisarvo oli 10 miljoonaa euroa, josta yritykset rahoittivat 35 prosenttia, julkiset tutkimuslaitokset 15 prosenttia ja Tekes 50 prosenttia. ARVI kuului CLIC Innovation Oy:n hankekokonaisuuteen.

Ohjelmassa julkaistiin muun muassa 22 diplomityötä, 9 kandidaatintyötä, 1 väitöskirja, 41 teknistä raporttia, 40 vertaisarvioitua lehtiartikkelia ja 20 konferenssijulkaisua. Lisäksi pidettiin yhdeksän työpajaa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja perustettiin ARVI-tietokanta, jonka avoin elinkaaritieto lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa tietojen luotettavuuden arvioinnin.

ARVI-ohjelman loppuraportti tutkimuslinkkeineen löytyy jo netistä ja sitä täydennetään vielä kevään kuluessa:

http://arvifinalreport.fi/

Suomenkielinen tiivistelmä tulosnostoineen on verkossa: https://issuu.com/clicinnovationltd/docs/clic_arvi_loppuraportti_final_sivut

Facebooktwitterlinkedin