Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Kierrätysravinteista tuotettujen lannoitevalmisteiden tunnettuus ja maine kohenevat kansallisen laatujärjestelmän ansiosta. Ensimmäiset kompostituotteet ovat pian saamassa Laatulannoite-merkin.

Suomalainen bioala on yhdistänyt voimansa ja kehittänyt vapaaehtoisen, kansallisen laatujärjestelmän kierrätysravinteista esimerkiksi kompostoimalla ja mädättämällä tuotettujen lannoitevalmisteiden tunnettuuden, luotettavuuden, markkina-aseman ja menekin parantamiseksi.
Monivuotinen työ on nyt huipentumassa, kertoo hanketta luotsannut Juha Pirkkamaa:

”Tavoitteena on, että viimeistään vuoden vaihteessa ensimmäiset Laatulannoite-laatumerkillä sertifioidut tuotteet olisivat markkinoilla.”

Ravinteet ruoan tuotantoon

 Ensimmäiset pioneeriorganisaatiot ovat parhaillaan hakemassa laatumerkkiä tuotteilleen. Yksi näistä on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, joka hakee Laatulannoite-merkkejä kolmelle kierrätysravinnepohjaiselle lannoitetuotteelleen: kompostointilaitoksella viherjätteestä, biojätteestä ja jätevesilietteestä tuotettaville komposteille.

”Viime vuoteen asti näitä tuotteita on käytetty vain multatuotannossa, mutta tänä vuonna olemme alkaneet viedä tuotteita myös maatalouskäyttöön”, kertoo toimintovastaava Christoph Gareis HSY:ltä.

Yksi laaturavinnehankkeen tavoitteista onkin ollut lisätä ravinteiden kiertoa nimenomaan ruoan tuotantoon, sillä suuri osa kierrätysravinteista päätyy nykyisin viherrakentamiseen.

Gareisin mukaan viljelijät ovat suhtautuneet positiivisesti ja ottaneet HSY:n kompostituotteet hyvin vastaan, jopa lietekompostin, vaikka lietteestä valmistettuun kompostiin voi liittyä ennakkoluuloja.

”Juuri tämä lietekompostista käyty keskustelu on ollut yksi tekijä siinä, että laatusertifiointia kehitettiin. Sertifiointi osoittaa, että tuote on täysin turvallinen ja että sitä voi käyttää huoletta siihen sopivassa käyttötarkoituksessa. Yksinkertaisesta laatumerkistä viljelijä voi olla varma, että tämä tuote on hyvä ja laadukas”, Gareis summaa.

Lisäarvoa markkinointiin

Kilpailussa väkilannoitteiden kanssa kierrätysravinnelannoitteet joutuvat taistelemaan tunnettuusongelmien lisäksi usein myös hinnan kanssa.
”Laatulannoite-merkki tuo esiin tuotteen muutkin hyvät vaikutukset, kuten että tuotteessa on orgaanista aineista, joka parantaa maaperän kuntoa. Vaatii kuitenkin vielä vähän aikaa, ennen kuin maatalous arvostaa tätäkin.”

Gareis on ollut yksi laatujärjestelmätyön kantavista voimista. Hän kertoo, että esimerkiksi Saksassa, jossa vastaava vapaaehtoinen laatujärjestelmä on ollut käytössä jo kymmeniä vuosia, se on kohentanut kierrätysravinnelannoitteiden asemaa:

”Saksassa on jo monta sataa laitosta, jotka ovat osa laatujärjestelmää. Siellä merkki alkaa olla välttämättömyys, sillä jos merkkiä ei tuotteella ole, se osoittaa, että siihen täytyy suhtautua varauksella.”

Kierrätysravinnelannoitteilla on omat kansalliset laatujärjestelmänsä myös Ruotsissa, Virossa ja Belgiassa.

Jatkossa viljelijöille ja viherrakentajille voi olla tarjolla Suomessa useita kymmeniä laatumerkittyjä, kierrätysravinteista jalostettuja lannoitevalmistetuotteita vaihtoehtona väkilannoitteille.

”On tärkeää, että erityisesti alan yritykset kokevat laatumerkin sellaiseksi, että sitä kannattaa käyttää ja että siitä saa lisäarvoa markkinoinnissa ja menekissä”, Pirkkamaa linjaa.

Mikromuovitutkimus jatkuu

Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa yhteensä vähän yli 60 erityyppistä biokaasulaitosta ja noin kaksisataa kompostilaitosta. Laatujärjestelmä on kehitetty sellaiseksi, että pätevien, vastuullisten toimijoiden on mahdollista suorittaa vaadittava menettely.

Laatulannoite-merkki viestii, että tuote täyttää alan itselleen vapaaehtoisesti asettamat laatukriteerit. Vaatimukset on kuvattu tuotekohtaisesti laatukäsikirjassa. Tuotteen ominaisuudet täytyy analysoida tietyin määrävälein. Seurattavia parametrejä voi olla useita kymmeniä, esimerkiksi ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen määrät, pH, massan hygieenisyys ja kasvuominaisuudet. Myös orgaanisten haitta-aineiden, lääkeaineiden ja palonestoaineiden esiintymistä analysoidaan. Näytteenotossa on käytettävä vertailukelpoisia, standardisoituja menetelmiä. Tuotantotilat ja prosessit käydään läpi ja tarkistetaan, että kaikki on hygieenistä ja siistiä ja että laitoksen luvat ja työohjeet ovat kunnossa. Laatumerkki edellyttää ulkopuolista näytteenottoa ja auditointia.

”Mikromuovien mittaamiseen ei ole vielä standardisoitua tutkimusmenetelmää, mutta kunhan luotettava menetelmä on kehitetty, mikromuovien merkitys kierrätyslannoitteissa tutkitaan”, Gareis sanoo.

HSYn tuotteet ovat mukana ensimmäisissä, jotka Suomessa auditoidaan uudessa laatujärjestelmässä. Ulkopuolinen auditoija tarkasti kompostointilaitoksen syyskuun lopussa. Sitä on edeltänyt vuoden pituinen näytteenotto- ja analysointiprosessi, jossa on seurattu noin 30 parametriä tuotteissa. Seuraavaksi tuotteet analysoi vielä ulkopuolinen näytteenottaja. Marras-joulukuussa selviää, riittääkö tuotteiden laatu ja onko kaikki kuten pitää. Sen jälkeen laatumerkki voidaan myöntää.

Yhdeksän tuotetta

Laatujärjestelmän laatukäsikirjassa on tällä hetkellä listattu yhdeksän tuotetta, joille on sovittu tarkat laatukriteerit. Kunhan laatujärjestelmää kehitetään edelleen, mukaan tulevat todennäköisesti myös metsälannoitteet sekä sellaiset kierrätysravinnelannoitteet, joissa on yhtenä osana epäorgaanista raaka-ainetta.

Lannoitevalmisteita tuotetaan esimerkiksi erilliskerätystä biojätteestä, elintarviketeollisuuden sivuvirroista, lannoista, erilaisista biomassoista, tuhkista, metsätalouden tuottamista raaka-aineista sekä jätevedenpuhdistamoiden yhdyskuntalietteestä. Lannoitevalmisteita voivat olla lannoitteet, kalkitusaineet, maanparannusaineet, kasvualustat ja mikrobivalmisteet.

”Laatujärjestelmän ansiosta kertyy hyvä tietopohja tuotteiden laadusta ja siitä, minkälaisia analyysituloksia Suomessa on saatu. Silloin pystytään myös arvioimaan tuotevalikoimaa ja kehittämään tuotantoa”, Gareis huomauttaa.

Kehitystyö jatkuu

Laatujärjestelmän kehittäminen on sujunut laajassa yhteistyössä, jossa ovat olleet mukana paitsi alan keskeiset toimialajärjestöt ja yritykset, myös viranomaiset, viljelijät, viherrakentajat ja muut sidosryhmät. Pirkkamaa toivookin, että sen lisäksi, että laatumerkin kehittäminen jatkuu, myös työssä syntyneet yhteistyöverkostot säilyisivät, vaikka hän itse jääkin pois työn vetovastuusta hankkeen päättyessä ja eläkeiän koittaessa.

”Toivon, että laatujärjestelmästä saadaan työkalu, joka palvelee sekä lannoitevalmisteiden tuotantoa ja tuotekehitystä että sitä työtä, jota tehdään viranomaisten ja valvojien kanssa. Tämä uusi työkalu on hyödynnettävissä myös alan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädäntötyön valmistelussa.”
Laatulannoite.fi

Kuva: Scanstockphoto.  Kierrätysravinnelannoitteet joutuvat kilpailemaan viljelijöiden suosiosta väkilannoitteiden kanssa. Laatumerkin toivotaan auttavan markkinoinnissa.