Kiertotalous puolittaisi teollisuuspäästöt

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

7.6.2018

Jos teollisuus noudattaisi kiertotalouden toimintamalleja ja käyttäisi materiaaleja – kuten alumiinia, terästä, betonia ja muovia – materiaalitehokkaasti, EU välttäisi vuodessa lähes kolmensadan miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt. Materiaalitehokas käyttö tarkoittaa, että materiaaleista otetaan kaikki irti, eli ne kierrätetään ja niitä käytetään mahdollisimman pitkään.

Kiertotalouden mukainen materiaalien uudelleenkäyttö vähentäisi globaaleja ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä miljardia tonnia. Määrä vastaa noin 40 prosenttia nykyisin teollisuuden tuottamista vuosipäästöistä. Vähennys olisi yksi merkittävä keino maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi noin kahteen asteeseen.

Tieto käy ilmi 5. kesäkuuta julkistetusta, konsulttitoimisto Material Economicsin tekemästä selvityksestä, jonka ovat teettäneet Sitra ja European Climate Foundation (ECF).

 

Edullista päästösäästöä

Uusi selvitys tarkastelee ensi kertaa materiaalien kulutuksen muutoksen mahdollistamia päästövähennyksiä. Tähän asti materiaaliteollisuuden päästövähennyksiä on etsitty lähinnä energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä.

Raportti summaa, että Pariisin ilmastotavoitteisiin on miltei mahdotonta päästä, elleivät tuotantotavat muutu kiertotalouden mukaisiksi.

Teräksen, muovin, alumiinin ja betonin tuotanto synnyttää EU:ssa 564 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain. Raportti huomauttaa, että materiaalitehokkuus olisi edullinen tapa saavuttaa päästösäästöjä: kustannukset jäävät yleensä alle 50 euroon per vähennetty päästötonni.

 

Muoveista 67% kiertäisi

Selvitys laskee, että jos 75 prosenttia jo tuotetusta teräksestä, 50 prosenttia alumiinista ja 56 prosenttia muoveista kierrätettäisiin takaisin tuotantoon, saataisiin vuosittain vältettyä yhteensä 178 miljoonaa tonnia päästöjä.

Konsulttien mukaan viidestä yleisimmästä muovista 56 prosenttia voisi kierrättää mekaanisesti ja 11 prosenttia kemiallisesti.

Kierrätyksen kannattavuutta buustaisi esimerkiksi se, että pakkausten suunnittelulla ja investoinneilla lajittelu- ja erotteluteknologiaan olisi saatavissa nykyistä puhtaampia ja laadukkaampia uusiomuoveja, jotka voisivat kilpailla neitseellisten muovien kanssa. Konsultit arvioivat, että uusiomuovimarkkina voisi Euroopassa olla 30 miljardia euroa vuosittain.

 

Hiilelle hinta

Tuotantoprosesseja tehostamalla voitaisiin säästää 56 miljoonaa tonnia päästöjä joka vuosi. Nyt esimerkiksi puolet tuotetusta alumiinista hukataan metalliteollisuuden prosesseissa.

Selvitys huomauttaa, että pelkkä tehokkaampi kierrätys ei riitä, vaan materiaalien kulutusta ja kysyntää olisi saatava suitsittua. Nykyvauhdilla teräksen kulutus kaksinkertaistuu ja muovien nelinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Kysynnän vähentäminen onnistuisi, jos olemassa olevaa kiinteistö- ja autokantaa käytettäisiin tehokkaasti esimerkiksi jakamalla ja vuokraamalla. Kiertotalouden mukaiset toimintatavat säästäisivät vuosittain 62 miljoonaa tonnia päästöjä, sillä suurin osa Euroopan sementistä, teräksestä ja alumiinista käytetään juuri rakentamiseen ja liikkumiseen. Kuitenkin autojen käyttöaste on vain kaksi prosenttia ja toimitilojen vain 40 prosenttia.

”Teollisuuden kilpailukyvyn ja päästövähennysten turvaamiseksi kiertotalouden liiketoimintamallien kehittyminen vaatii nykyistä vahvempia kannustimia, kuten hiilen hinnoittelua ja verotuksellisia keinoja”, sanoo Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

 

Linkki selvitykseen: https://media.sitra.fi/2018/05/04145239/material-economics-circular-economy.pdf

 

Kuvat: Elina Saarinen ja Ekokem (nyk. Fortum). Uusiomuovia tuotetaan Riihimäen muovijalostamossa.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin