Euroopan komissio hylkäsi kiertotalouspaketin

EU:n komissio hylkäsi kiertotalouspaketin
Facebooktwitterlinkedin

17.12.2014

Uusi Euroopan komissio on hylännyt edellisen komission ehdottaman kiertotalouspaketin. Se on vedetty pois komission ensi vuoden työlistalta.

Komissio aikoo julkaista nopeassa tahdissa aiempaa ehdotusta laajemman, entistä kunnianhimoisemman kiertotalouspaketin ensi vuoden loppuun mennessä.

”Aiomme todella tehdä tämän vuoden 2015 aikana, emmekä aio viivytellä. Haluamme, että kiertotalous on paalupaikalla, kun Junkerin [työllisyyden ja kasvun] ohjelmaa pannaan toimeen, jotta investoinneista hyötyvä talous on kiertotalouden keskiössä”, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans linjasi komission valmisteluistunnossa Edie-uutishuoneen mukaan.

”Haluamme lähestyä kiertotaloutta katsoen koko ympyrää, emme vain puolikasta ympyrästä”, Timmermans sanoo.

Edellisen komission työstämä ja viime kesänä julkaisema kiertotalouspakettiehdotus olisi muuttanut kuutta jätehuoltoon liittyvää direktiiviä (jätepuite-, pakkausjäte-, kaatopaikka-, romuajoneuvo-, akku- ja paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivejä).

Yhdyskuntajätteestä olisi pitänyt kierrättää 70 prosenttia ja pakkausjätteestä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus olisi kieltänyt kierrätyskelpoisten ja biohajoavien jätteiden kaatopaikkaamisen vuoteen 2025 mennessä.

Nyt tämä paketti haudataan ja komissio kehittää tilalle kokonaan uuden paketin. Timmermans perustelee päätöstä sillä, että komissio haluaa saavuttaa tuloksia.

”Olisi järjetöntä tuhlata EU-instituutioiden aikaa ja energiaa ehdotuksiin, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi. Tällaisissa tapauksissa haluamme pohtia muita, tehokkaampia tapoja saavuttaa yhteiset tavoitteemme.”

Edellisen komission ympäristökomissaari Janez Potočnik totesi uuden komission päätöksestä kuultuaan Twitterissä näin:

”Olisi vakuuttavampaa, jos komissio ei olisi hylännyt koko kiertotalouspakettia vaan vain parantanut niitä kohtia, joissa oli sen mielestä puutteita. Kaikkea voi parantaa, joten odotan mielenkiinnolla uutta ehdotusta.”

Jäsenmaat ovat pitäneet kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista tärkeänä, mutta monet, mukaan lukien Suomi, toivoivat edellisen ehdotuksen tavoitteisiin realistisuutta ja täsmällisyyttä mm. laskentatapojen ja kierrätyksen määrittelyyn.

Jätelaitosyhdistys ry (JLY) pitää aikalisää tervetulleena. JLY:n toimitusjohtaja Markku Salon mukaan komission pitäisi nyt rauhassa selvittää, mikä on kierrätyksen ja hyödyntämisen todellinen nykytilanne Euroopassa uusilla laskentatavoilla mitattuna ja vasta sen jälkeen miettiä tavoitteet kansalliset erot huomioiden.

”Suomi on laskenut kierrätysprosentin tiukimmalla tavalla. Jos se laskettaisiin kaikkialla samalla tavalla, koko Euroopassa olisi tekemistä edes 50 prosentin kierrätystavoitteessa. On paljon jätteitä, jotka kerätään kierrätystä varten, mutta niille ei edelleenkään löydy aitoja kierrätyskohteita. Edellisestä ehdotuksesta puuttui uudelleenkäyttö kokonaan, samoin jätteen synnyn ehkäisy. Teollisuus pitäisi sitouttaa vahvemmin kiertotalouteen kuin vain pelkän pakkausten tuottajavastuun kautta”, Salo listaa.

Salo näkee kiertotaloudessa sijansa myös energiahyödyntämiselle ja kaatopaikkaamisellekin, koska tietyt, vaaralliset aineet on parempi ottaa pois kierrosta.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry pettyi komission päätökseen vetää pois kiertotaloustiedonanto ja direktiivimuutokset. YTP:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki näkee, että vaikka ehdotuksessa oli epäjohdonmukaisuuksia, siitä olisi voitu muokata normaalissa prosessissa tyydyttävä kokonaisuus.

”Nyt on varmistettava, että komissio pitää sanansa siitä, että he tulevat antamaan ensi vuoden aikana uuden ehdotuksen entistä kunnianhimoisempana ja laajempana. Nyt on paikka vaikuttaa sen sisältöön”, Rauhamäki sanoo. YTP pyrkii vaikuttamaan komissioon sekä suoraan että eurooppalaisen FEADin kautta.

Rauhamäki muistuttaa, ettei jäsenmaiden tarvitse pysähtyä odottamaan komission ehdotusta, vaan Suomikin voi edetä omissa kansallisissa kiertotaloustavoitteissaan ja ottaa rohkeasti käyttöön keinoja kasvattaa kierrätysastetta.

Myös kiertotalouden etuja Suomen kansantaloudelle korostava Sitra pettyi komission päätökseen.

”Pelkään, että EU:n kiertotalouspaketin viivästyminen vie pohjaa materiaalikierron kehittämiseltä ja investoinneilta Euroopassa. Toisaalta se antaa Suomelle mahdollisuuden nousta edelläkävijöiden joukkoon, jos kaikesta huolimatta pystymme edistämään kiertotalouden toteutumista kunnianhimoisesti”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Euroopan komissio julkisti 16.12.2014 työlistansa ensi vuodeksi. Työlistalta on pudotettu pois kaikkiaan 80 edellisen komission työstämää lainsäädäntöehdotusta. Kiertotalouspaketti ja ilmanlaatudirektiivi ovat näiden poisvedettyjen ehdotusten joukossa.

Euroopan parlamentti äänestää vielä komission uudesta työlistasta tammikuussa.

Facebooktwitterlinkedin