”Jotta vihreä siirtymä toteutuu, tarvitaan valtavia investointeja. Pelkästään Suomessa tarvittaisiin joka vuosi lisärahoitusta miljardi euroa.”

Näin toteaa valtion erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto Oy:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja ja johtoryhmän jäsen Saara Mattero.

Joulukuussa 2020 osaltaan tuota vajetta paikkaamaan perustettiin Ilmastorahasto Oy, Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n seuraajaksi.

Ilmastorahaston tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, vauhdittaa teollisuuden vähähiilisyyttä ja edistää digitalisaatiota vuosittain liki sadan miljoonan rahoitusvolyymillä.

Rahoitus tuplaantuu

Viime vuosi oli Ilmastorahaston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yhtiö teki seitsemän rahoituspäätöstä, joiden koko oli yhteensä 45,5 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna potti on tarkoitus kaksinkertaistaa jo 80 miljoonaan euroon.

Ilmastorahaston kohteet liittyvät yleensä hiilensidontaan, uusiutuvaan energiaan, ympäristödata-analytiikkaan, biotalouteen sekä kiertotalouteen ja jätteiden jalostamiseen. Rahoitus auttaa ratkaisujen kaupallisessa skaalaamisessa tai tukee päästövähennyksiä mahdollistavia alustoja.

Kohde ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään EU:n taksonomialuokituksen mukaiselle ympäristötavoitteelle (ns. do no significant harm -periaate). Ilmastorahasto arvioi toimintaa omien kriteeriensä mukaan. Kohteen liiketoiminnan ei siis välttämättä tarvitse olla taksonomiassa lueteltuja toimintoja.

Miljoonia kiertotaloudelle

Ilmastorahasto on tätä kirjoitettaessa ehtinyt tänä vuonna julkistaa rahoittavansa esimerkiksi Joensuu Biocoal Oy:n torrefioidun biomassan tehtaan rakentamista, Quantitative Heat Oy:n lämpökaivojen porauskalustoa sekä Aeromon Oy:tä, joka tehostaa metaani- ja hajapäästöjen havainnointia ja mittaamista. (Lue Aeromonista lisää tästä numerosta, juttu alkaa sivulta 32.)

Ilmastorahasto on myös päättänyt sijoittaa 15 miljoonaa bio- ja kiertotalouden kehittämiseen keskittyvään Taalerin Bioteollisuus 1-rahastoon.

Kiertotalouteen liittyviä rahoituskohteita Ilmastorahastolla on muitakin. Viime vuonna yhtiö päätti rahoittaa Magsort Oy:n ratkaisua, jolla otetaan metalli talteen terästeollisuuden kuonasta. Jatkossa teräskuonasta saattaa saada jauhettua sementtiä.

Kiertotalouteen liittyy myös se, että Ilmastorahasto tukee Betolar Oy:n digitaalista markkinapaikkaa. Betolar hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja sideaineina ja korvaa niillä neitseellisiä raaka-aineita betonituotteiden tuotannossa.

Ilmastorahaston ensimmäinen rahoituskohde oli Solar Foodsin uusi tuotantolaitos. Solar Foods tuottaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä.

Luontovaikutukset seuraavana

Yhtiö tavoittelee rahoituspäätöksillään merkittävää vaikuttavuutta.

Laskelmien mukaan jo vuoden 2021 aikana rahoitetuilla yritysratkaisuilla on potentiaalia vähentää ilmastopäästöjä teoreettisesti jopa yli 180 miljoonaa tonnia kymmenessä vuodessa. Riskitason huomioiva kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali samalta ajalta on alle 50 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Uudet rahoituspäätökset tuovat lisää ilmastohyötyjä.

Rahoitettavat kohteet käyvät läpi tarkan analyysin, jossa arvioidaan tietyin kriteerein, millainen on kohteen ilmasto- ja ympäristövaikutuspotentiaali.

Analyysi arvioi esimerkiksi, miten monta (miljoonaa) tonnia ratkaisu voisi tuoda päästövähennyksiä kymmenessä vuodessa. Toimialan asiantuntijat arvioivat myös ratkaisun teknistä toteutettavuutta ja kaupallista potentiaalia. Sen jälkeen edetään sopimusneuvotteluihin, joissa asiantuntijat keskustelevat asiakkaan kanssa, millainen rahoitusinstrumentti heille parhaiten sopisi.

”Me pyrimme kehittämään omaa analyysiämme niin, että saamme rahoitettua sellaisiakin kohteita, jotka olisivat perinteisille tuottotavoitetta hakeville sijoittajille vaikeampia eivätkä välttämättä etenisi markkinaehtoisesti ainakaan yhtä nopeasti”, Mattero taustoittaa.

Ilmastorahasto on alkuvaiheessa painottanut arvioinnissaan ratkaisujen päästövähennyspotentiaalia. Matteron mukaan biodiversiteettivaikutusten arviointi on seuraava kehityskohde.

”Olemme jo aloittaneet pohjatyötä siitä, millaisilla työkaluilla voisi mitata biodiversiteettivaikutuksia rahoitustoiminnassa. Luontokadon ajureita on erittäin tärkeä tunnistaa, mutta pohdimme myös, miten voitaisiin mitata myönteisiä luontovaikutuksia eli kädenjälkeä”, Mattero kertoo.

Riskiä kantamaan

Ilmastorahasto rahoitusosuuden ansiosta hanke voi ylipäätään toteutua, laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin ilman Ilmastorahaston mukaantuloa.

”Usein rahoittamamme kohteet sisältävät riskiä. Jos vaikkapa jätettä tai sivuvirtaa jalostavaa kiertotalousteknologiaa lähdetään skaalaamaan konttikoosta teolliseen mittakaavaan, se vaatii infraa eikä ole halpaa”, Mattero muistuttaa.

Hän kutsuu rahoitusta tarvitsevia ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä Ilmastorahaston asiakkuustiimiin.

”Rahoitamme kohteita, joilla on Y-tunnus. Kohde voi olla yritys, säätiö tai rekisteröity toimija. Se voi myös olla julkisen ja yksityisen toimijan yhteishanke. Esimerkiksi kiertotalousalalla on paljon julkis-yksityisiä yhteisyrityksiä, joiden voi muuten olla vaikea saada rahoitusta markkinoilta. Emme sulje pois myöskään kuntien omistamia yhtiöitä”, Mattero kertoo.

Matteron mukaan Ilmastorahaston rahoitusinstrumentit sijoittuvat tavallaan alkuvaiheen yrityksiä tukevien Business Finlandin mekanismien ja toisaalta markkinaehtoista, suuren mittakaavan toimintaa korostavien Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomasijoitusten välimaastoon.

Tyypillisesti Ilmastorahaston rahoitusosuus on 2–20 miljoonaa euroa.

Nesteen osingoilla

Ilmastorahasto saa budjettinsa osittain valtio-omisteisen Neste Oy:n maksamista osingoista. Jossain vaiheessa Ilmastorahaston rahoituskohteistakin alkaa palautua rahaa takaisin uusiin sijoituksiin.

Sota Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta Euroopan energia- ja rahoituskentällä.

”Ilmastorahaston toiminta pohjautuu Nesteen osinkojen varaan. Sodan myötä on tärkeää varmistaa rahoituksen ennustettavuutta. Tällä hetkellä varat ovat käytettävissä suunniteltuihin rahoituskohteisiin. Pitää seurata, miten Ukrainan sota pitkittyy.”

Kun hallitus teki päätöksen Ilmastorahaston perustamisesta, päätökseen sisältyi 300 miljoonan euron lisäpääomituspotti. Jos sitä tarvitaan, se voidaan ottaa käyttöön.

Ukrainan sota on myös lisännyt tarvetta vihreään siirtymään, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen niin kotimaassa kuin muuallakin Euroopassa.

”Alalla on Suomessa valtavasti osaamista ja ratkaisuja, jotka toimisivat hyvinä esimerkkeinä globaalisti. Rohkaisenkin yrittäjiä miettimään, miten omasta keissistä saisi napsun verran isompaa liiketoimintaa.”

Lue lisää: https://www.ilmastorahasto.fi/

Yli sata kiertotalouskohdetta hakee rahoitusta

Ilmastorahasto valitsee rahoittamansa kohteet hankevirrasta, jossa on tälläkin hetkellä yli kolmesataa arvioitavaa rahoitusehdotusta.

Niistä kolmannes eli 110 liittyy läheisesti kiertotalouteen.

”Hankevirran koosta voi päätellä, että Suomessa on kertynyttä kysyntää ja tarvetta meidän kaltaisellemme rahoittajalle”, Ilmastorahasto Oy:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Saara Mattero näkee.

Hankevirrassa arvioitavana on esimerkiksi biokaasuun ja materiaalien kierrätykseen liittyviä rahoitusehdotuksia.

Kiertotalous ja jäte -osa-alueelta rahoitusta hakee yli 20 ehdotusta, jotka liittyvät muovien ja tekstiilien kierrätykseen.