Yhteistyöllä vesistöjen ravinnekuormiakin hallitaan

Hulevedet
Facebooktwitterlinkedin

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

 

Viime aikoina luonnonvesiin päätyvät ravinnekuormat ovat puhuttaneet ympäri maapallon. Vesistöjen tila huononee lähes jatkuvalla tahdilla, varsinkin lähellä laajoja asutusalueita – happipitoisuus vähenee ja vesistöt rehevöityvät, mikä taas aiheuttaa vesiasukkien elinolosuhteiden huononemista jopa siihen pisteeseen, että osa on vaarassa kadota kokonaisuudessaan.

 

Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupunki ovat tarttuneet yhteistyössä tuumasta toimeen ongelman taklaamiseksi. Yhteistyössä on käynnistetty vesistöjen tilaan panostavia hankkeita, joissa vesistökuormituksia ehkäistään ja kohteita kunnostetaan siten, että polku tutkimusten ja käytännön muutosten välillä pystytään kattamaan.

 

Karelia CBC –ohjelman rahoittaman PeatStop-projektin tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja hulevesivalumien ravinteiden tuomiin ympäristökuormituksiin. Hankkeessa kehitetään käytännön ratkaisuja, joilla parannetaan kaupunkiympäristöjen vesistöjen tilaa ja estetään niiden rehevöitymistä ja saastumista.

 

Hulevesihankkeita

Kajaanissa hankkeen päätarkoitus on puuttua Kaupunginlammen rehevöitymiseen. Kaupunginlampi ottaa vastaan suurimman osan sadevesien valumista ja siihen laskee useita sadevesiviemäreitä, joten lammen veteen päätyvä ravinnekuorma on suuri.

Hankkeessa on toteutettu hulevesien seurantaa, minkä perusteella ravinteet on tunnistettu suurimmaksi kuormittajaksi hulevesivirroissa. Oletettavaa on, että vesien mukana on myös rengasperäistä mikromuovia, mutta kyseisen teeman seuranta on vielä alkuvaiheessa, joten määrällistä tietoa ei ole.

Kaupunginlampeen laskee sekä useita hulevesiviemäreitä, että muita valumavesistä muodostuvia puroja. Yhdelle lammen ympäristön keskeisimmistä puistoalueista on rakennettu laskeutusaltaana toimiva lampipuhdistamo, joka hidastaa lampeen virtaavaa vettä niin että sen mukana kulkeutuva sakka ehtii laskeutua pohjaan, ennen kuin vesi jatkaa matkaa.

Vuoden 2021 syksyyn mennessä PeatStopin osalta Kajaanissa on myös toteutettu kaksi hapetuslaitepilottia, ja kokeita jatketaan vuoden 2022 sulanmaan ajalla. Vuorovaikutteista, myös asukkaita osallistavaa ympäristöhavainnointia taas testataan yhteistyössä alempana mainitun KIRKU-hankkeen kanssa.

Kokeellisina toimina hankkeessa on testattu ravinteiden talteenottoa hulevesistä ja hapetusta mahdollisimman vähäisellä energiankulutuksella. Ravinteiden talteenoton osalta KAMK on myös kehittänyt Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n rahoittamassa NUTREM-hankkeessa adsorbenttimateriaaleja juurikin tähän käyttökohteeseen. Suodatusmateriaalit on valittu siten, että kyllästetty suodatusmateriaali on käytettävissä maanparannukseen sellaisenaan. NUTREMin kenttäkokeita on jatkettu sittemmin jo yllä mainitussa PeatStop-hankkeessa.

 

KIRKU, eli Kajaanin Iso-Ruuhijärven kunnostushanke, on Kajaanin kaupungin ja KAMKin yhteinen projekti, jossa toteutetaan sekä vesistökunnostusta että järveen laskevien uomien kautta tulevan kuormituksen hallintaa. Iso-Ruuhijärvi on yksi Kajaanin kaupungin vilkkaimpia lähivirkistysalueita, jolla kävijöitä retkeilemässä ja kalastamassa näkyy joka kesä tuhansittain.

Iso-Ruuhijärven kuormituksen ja kuormituslähteiden kartoitus on parhaillaan käynnissä, ja koekalastus sekä vesikasvillisuuden niitto aloitettiin jo kesäkauden 2022 aikana. Suunnittelutyö järveen päätyvän kuormituksen vähentämiseksi on käynnissä ja toimenpiteet kuten laskeutusaltaat, pintavalutuskentät ja muut uomien varrelle tulevat rakenteet toteutetaan kauden 2022–2023 aikana – alueen viitasammakoiden viihtyvyys huomioon ottaen.

 

Teksti: Outi Laatikainen ja Ella Lukkari, KAMK

Kuvat: Ella Lukkari.

Facebooktwitterlinkedin