Yhdyskuntajätevesien käsittely tiukentuu – Uusi direktiivi velvoittaa lääke- ja kosmetiikkateollisuuden kantamaan vastuuta jätevesien puhdistuskuluista ja seuraamaan mikromuoveja

Mikroepäpuhtauksia jätevesissä
Facebooktwitterlinkedin

Lääkkeiden ja kosmetiikan valmistajat joutuvat jatkossa maksamaan siitä, että myrkyllisiä mikroepäpuhtauksia poistetaan yhdyskuntien jätevesistä.

Euroopan komissio julkaisi 27.10.2022 ehdotuksena vuodesta 1991 asti voimassa olleen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta.

 

Mikromuoveille seurantavaatimuksia

Direktiivin muutosehdotuksessa komissio esittää lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle laajennettua tuottajavastuuta. Näiden alojen tuotteiden käytön myötä yhdyskuntajätevesiin päätyy mikroepäpuhtauksia.

Uusi laajennettu tuottajavastuujärjestelmä velvoittaisi tietyin edellytyksin tuottajat osallistumaan mikroepäpuhtauksien poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Lisäksi komissio ehdottaa uusia seurantaa koskevia vaatimuksia mikroepäpuhtauksille ja mikromuoveille.

Myös jätevesien käsittelyn tarkkailua, raportointia ja toiminnan tulosten viestintää kansalaisille halutaan parantaa.

 

Yli 20 uutta ainetta vesiympäristölle haitallisten luetteloon

Osana lakiehdotuspakettia komissio esittää muutoksia myös ympäristönlaatunormidirektiivin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden luetteloon.

Ympäristönlaatunormi kuvaa aineen pitoisuutta, jonka ylittäminen heikentää vesiympäristön tilaa. Osalle nykyisen direktiivin aineista on ehdotettu ympäristönlaatunormin muutosta.

Aineluetteloon on ehdotettu yli 20 uutta ainetta, jotka ovat pääasiassa lääkeaineita ja kasvinsuojeluaineita.

Nykyisen pohjavesidirektiivin liitteisiin komission esittää lisättäväksi uusia EU-tason ympäristönlaatunormeja muun muassa lääkeaineille ja PFAS-aineille (fluoratut orgaaniset yhdisteet).

Komissio laskee, että uudet vaatimukset nostavat jätevedenkäsittelyn kustannuksia 3,8 miljardiin euroon vuonna 2040. Toisaalta muutos tuottaa myös hyötyjä. Laskelmien mukaan hyöty on miltei kaksinkertainen kuluihin nähden.

 

Puhdistamot biokaasulla energianeutraaliksi

Direktiiviehdotus tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa.

Veden käsittelyä koskevat velvoitteet laajennetaan koskemaan myös pienempiä kaupunkeja. Asukkaiden alaraja lasketaan nykyisestä 2 000 asukkaasta tuhanteen asukkaaseen.

Yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuutta olisi parannettava niin, että tavoitteena olisi energianeutraalius vuoteen 2040 mennessä.

Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi käsittelemällä jätevedenpuhdistuksen lietteet biokaasutuksella. Fosforin talteenottoa tulee tehostaa, minkä EU uskoo tukevan kierrätyslannoitteiden tuotantoa.

Ilmansaasteet
EU pyrkii vähentämään ilman ja vesistöjen saasteet nollaan.

Korvauksia ilmansaasteiden aiheuttamista terveyshaitoista

Ilmanlaatua koskevan direktiivin muutosehdotuksessaan komissio esittää toimia, joilla pienhiukkasten aiheuttamia kuolemia saataisiin vähennettyä yli 75 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Ilmansaasteiden vuoksi lähes 300 000 eurooppalaista kuolee ennenaikaisesti joka vuosi.

Pienhiukkasten raja-arvo laskee alle puoleen nykyisestä.

Direktiiviesitys linjaa vuoteen 2030 tähtäävät ilmanlaatunormit. Ne vastaavat aiempaa paremmin Maailman terveysjärjestön suuntaviivoja.

Ihmisten, joille ilmansaasteet ovat aiheuttaneet terveysongelmia, olisi oikeus saada korvauksia, jos ilmanlaatusääntöjä on rikottu.

 

Saasteet nollaan

Ehdotukset ovat osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen tavoitetta puhdistaa ympäristö haitallisista epäpuhtauksista.

Niin kutsutun Zero Pollution -aloitteen tähtäimessä on painaa saasteet nollaan vuoteen 2050 mennessä. Paketti suitsii sekä vesistöihin että ilmaan pääseviä saasteita.

”Pilaantunut ilma ja vesi vahingoittavat terveyttä, taloutta ja ympäristöä ja vaikuttavat eniten haavoittuvimpiin väestöryhmiin. Sen vuoksi velvollisuutenamme on puhdistaa ilma ja vesi, sekä oman sukupolvemme että tulevien sukupolvien vuoksi. Toimimattomuuden hinta on paljon suurempi kuin ennaltaehkäisystä aiheutuvat kustannukset”, perustelee ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius.

Facebooktwitterlinkedin