Verouudistus toisi päästövähennyksiä JA talouskasvua

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Sitra suosittelee, että tuleva hallitus tekee kestävän kehityksen mukaisen verouudistuksen. Sitran mallinnus ennustaa, että verouudistus kasvattaisi taloutta, toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja vähentäisi päästöjä jopa 10 prosenttia nykymenoon verrattuna.

 

Elina Saarinen

 

Eduskuntavaalien aikaan väläyteltiin lihaveroa ja lentoveroa ja peloteltiin autoista luopumisella. Millaisia ilmastotoimia ja verotuksellisia ratkaisuja Suomen uusi hallitus lopulta päätyy tekemään?

Jos emme tee mitään, maailma on käyttänyt koko jäljellä olevan hiilibudjettinsa 10 vuodessa. Olisi siis saatava aikaan huomattavia päästövähennyksiä, nopeasti.

Sitra esittää, että hallitus siirtäisi Maailmanpankin, OECD:n ja Euroopan parlamentin suositusten mukaisesti verotuksen painopistettä työn ja yritystoiminnan verotuksesta kohti ilmasto- ja ympäristöhaittojen verotusta. Sitran mukaan ei riitä, että lisätään muutamia yksittäisiä ilmastoveroja joillekin sektoreille, vaan uudistuksen kokoluokan olisi oltava miljardeissa ja sen olisi koskettava koko verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisuutta.

”Seuraavan hallituksen tulisi suunnitella pitkän aikavälin verouudistus ja aloittaa toteuttaminen vähitellen. Verouudistuksen vaikutukset pitää arvioida huolellisesti ennen päätöksentekoa”, sanoo selvityksen tekemistä vetänyt johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitralta.

 

Kolme esimerkkipakettia

Sitran tekemä Kestävän kehityksen verouudistus -selvitys antaa viitteitä siitä, että mikäli verouudistus tehdään taiten, pystytään sekä vähentämään päästöjä että saamaan myönteisiä tuloksia työllisyydessä ja kansantaloudessa. Kaiken lisäksi uudistus voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja niin, ettei suomalaisten yritysten kilpailukyky heikkene.

Verouudistusmallit tuottaisivat jopa 2—4 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennykset ja kasvattaisivat työllisyyttä ja bruttokansantuotetta (BKT) 0,2—1,2 prosenttia.

Selvityksessään Sitra nostaa verouudistuksen tavoitteiksi päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämisen, uusien työpaikkojen ja talouskasvun synnyttämisen, verosiirtymän toteuttamisen reilusti, kiertotalouden nopeuttamisen sekä uusien, puhtaiden ratkaisujen käyttöönottamisen. Listalla on nelisenkymmentä keinoa, joista Sitra on esimerkinomaisesti koonnut kolme kokonaisuutta: tuotantoon, kulutukseen ja kiertotalouteen kohdistuvat verouudistusmallinnukset.

Mallinnuksissa verouudistuspakettien vaikutuksia on verrattu perusuraan, eli siihen, että jatkettaisiin nykypolitiikkatoimien viitoittamalla tiellä.

Mallinnukset ovat budjettineutraaleja, eli niihin on laskettu yhtä paljon veronkiristyksiä kuin veroalennuksia. Erilaisten ympäristöverojen vaikutuksia kompensoisivat tuloverotuksen alentaminen, tulonsiirtojen nosto, nollapäästöisten autojen autoveron ja käyttövoimaveron poisto sekä sähköveron alennukset.

Käytännössä verouudistuksen idea on, että päästöjä aiheuttavat tavarat ja palvelut maksaisivat enemmän, mutta palkasta jäisi enemmän käteen. Tulonsiirroilla autettaisiin niitä, joihin ilmastoverot kirpaisisivat eniten. Tuloveroja alentamalla saavutettaisiin positiiviset kokonaisvaikutukset työllisyyteen ja talouteen.

Selvitystä sen julkistustilaisuudessa huhtikuussa kommentoinut valtiovarainministeriön finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo piti hyvänä, että Sitra on tehnyt makrotason laskelmia ja listannut konkreettisia ympäristöveromuutoksia. Hän oli kuitenkin huolissaan siitä, onko ympäristöverojen verokertymäpotentiaali niin merkittävä kuin selvitys katsoo:

”Aiemmat tutkimukset eivät varauksetta tue johtopäätöstä siitä, että verosiirtymä ansiotuloverotuksesta ympäristöveroihin rahoittaisi itse itsensä. Mahdollistaako ympäristöverojen korottaminen kuitenkaan verokertymien pysyvän ja merkittävän kasvattamisen? Jos haittavero on tehokas, verokertymän pitäisi pienentyä ajan myötä”, hän huomauttaa.

Sitran mallinnuksissa veropohja ei kuitenkaan hupene, ainakaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka päästöt laskevat, ympäristöveroista saatavat kokonaisverotuotot eivät laskisi, koska ympäristöveroja nostettaisiin samassa suhteessa.

 

Tuotannon verouudistus nostaisi turveveroa

Tuotannon verouudistus kohdistaisi noin kahden miljardin euron veronkiristykset erityisesti yritysten päästöverotukseen. Energiaintensiivisiltä yrityksiltä poistettaisiin energianveron palautukset ja turpeen ja kivihiilen alennettu verotaso poistettaisiin. Dieselin ja kevyen polttoöljyn alennettua verokantaa nostettaisiin. EU:n päästöoikeuksille asetettaisiin minimihinta.

Näin päästöt vähenisivät lähes neljä miljoonaa hiilidioksiditonnia enemmän vuonna 2030 kuin ilman uudistusta. BKT nousisi 0,2 prosenttia, työllisyys 0,7 prosenttia. Työllisyys nousisi vähemmän kuin perusuralla vain öljynjalostuksessa ja kaivosalalla.

 

Onko kulutusvero mahdollinen?

Sitran toinen mallinnus kohdistui kulutuksen verotukseen. Tässä mallissa kiristettäisiin fossiilisten polttoaineiden verotusta, lentämisen verotusta sekä muuta kuluttajiin kohdistuvaa kulutusverotusta. Veronkiristykset ja niitä vastaavat veroalennukset olisivat yli seitsemän miljardia euroa vuonna 2030.

Työllisyys kasvaisi näin yli kaksi prosenttia perusuraa enemmän, BKT noin 0,7 prosenttia. Malli laskisi kaikkien kotitalouksien kulutusta 0,7—1,6 prosenttia nykyisestä. Suurituloisimpien kulutus laskisi eniten. Näin päästötkin laskisivat 4,4 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2030 eli yli 10 prosenttia enemmän kuin ilman uudistusta.

Tässä mallissa yksi keskeinen vero olisi kulutusvero, joka perustuisi tuotteen ja palvelun elinkaaren aikaisiin päästöihin. Tamminen kertoo, että tämän veron pohjaksi tarvittaisiin nykyistä paljon tarkempaa tietopohjaa siitä, millaiset tuotteet aiheuttavat eniten päästöjä.

”Aluksi voitaisiin tuottaa keskiarvolaskelmat tuoteryhmittäin. Yritykset voisivat tehdä omista tuotteistaan keskiarvoon vertaavan laskelman, joka tarkistettaisiin. Alkuvaiheessa tämä olisi kuluttajia ohjaavaa tuoteinformaatiota. Vasta pidemmällä aikavälillä laskentapohja kehittyisi niin hyväksi, että sen pohjalta voisi miettiä verotusta, ehkä vuonna 2025.”

Sitran selvitystä julkistustilaisuudessa 17. huhtikuuta kommentoinut taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman muistuttaa, että tuotteiden elinkaaripäästöihin pohjautuvat laskentamenetelmät eivät ole riidattomia:

”En ole vakuuttunut, että tämä vaihtoehto on realistinen ainakaan siedettävällä aikahorisontilla.”

Myös valtiovarainministeriötä edustanut finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo oli samoilla linjoilla:

”Virkamiesten käsitys tällä hetkellä on, että yleinen kulutusvero on teoriassa hyvä, mutta käytännössä mahdoton. Emme lupaa sen toteutuvan lyhyellä aikavälillä.”

Sitra ennakoi laskentamenetelmien ja suurten tietomassojen analysoinnin big data -metodien kehittyvän kuitenkin nopeasti, mikä tulee tehostamaan jopa tuotekohtaisten hiilijalanjälkilaskelmien tekemistä.

 

Yli 30 000 työpaikkaa

Sitran kolmas mallinnuspaketti koskee kiertotalousratkaisujen ohjausta. Se on mallinnettu eri tasapainomallilla kuin kaksi muuta pakettia. Veronkiristykset ja vastaavat alennukset olisivat 3,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Kiertotalouspaketissa otettaisiin käyttöön uusia luonnonvaraveroja kuten maa-aines- ja kaivosvero. Torjunta-aineille ja poltettavalle jätteelle tulisi vero. Ilmastoratkaisujen tutkimus- ja kehitysrahoitusta ja uusiutuvien energiatukea nostettaisiin.

Tässä mallissa BKT ja työllisyys kasvaisivat 1,2 prosenttia, eli talous kasvaisi 3,5 miljardia euroa ja työpaikkoja syntyisi 30 600. Päästöt laskisivat 2,3 miljoonaa tonnia vuonna 2025 eli noin kuusi prosenttia enemmän kuin ilman uudistusta. Lisäksi ratkaisu kasvattaisi alimman tuloluokan kotitalouksien tuloja kaksi prosenttia ja vähentäisi materiaalien ja energian kulutusta kautta linjan.

”Esimerkkipaketit eivät ole valmiita suosituksia, vaan tarjoavat näkymää erilaisiin vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Kestävän kehityksen verouudistuksen tekemiseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyse on poliittisista valinnoista. Jos tämä kiinnostaa poliittisesti, suosittelisin laajaa työtä optimaalisimman kokonaismallin löytämiseksi”; selvitystyötä johtanut Saara Tamminen Sitralta kehottaa.

https://media.sitra.fi/2019/04/11153727/kestavan-kehityksen-verouudistus.pdf

 

 

Ilmastotyötä, reilusti

Ympäristöverojen noston vaikutus kotitalouksiin riippuu siitä, mitä päästöveroja nostetaan ja miten. Esimerkiksi pelkkä päästöverojen nosto kirpaisisi eniten ehkä maaseudulla asuvia, kun taas lentovero kohdistuisi suurempituloisiin.

”Kun valtio kerää uusia veroja, verotuotot kasvavat. Niitä voisi ohjata pienituloisten veronalennuksiin. Lisäksi voidaan tehdä tulonsiirtoja niille, joiden kuluja uudistus nostaa haitallisen paljon”, sanoo Sitran verouudistusselvitystyötä vetänyt Saara Tamminen.

Selvitystä kommentoinut yhteiskuntapolitiikan emeritaprofessori Marja Järvelä muistuttaa, että ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on tutkittu vasta vähän.

”Tulonjakovaikutusten lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota myös muihin sosiaalisen hyväksyttävyyden tekijöihin kuten arjen sujuvuuteen, koettuun kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.”

Sitra selvitti myös sitä, kärsiikö energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky tällaisesta verouudistuksesta.

”Huolimatta uusista veronkorotuksista vienti nousi kaikissa mallintamissamme paketeissa. Toimialojen tuotos ja työllisyys kasvoi, jopa monilla energiaintensiivisillä toimialoilla. Esimerkiksi paperiteollisuus kasvaa kaikissa esimerkkipaketeissa perusuraa nopeammin”, Tamminen huomauttaa.

Samankaltaisia tuloksia on saanut muun muassa Maailman pankki, joka huomasi, etteivät päästöverot laskeneet yritysten kilpailukykyä vaan lisäsivät innovaatiopanostuksia ja nostivat niiden tuottavuutta.

Veroasiantuntija, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää kiinnostavana esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa virinnyt ajatusta hiiliveron käyttöönotosta ja siitä saatujen verovarojen jakamisesta takaisin kansalaisille. Tällaiset uudistukset eivät tapahdu tyhjiössä, vaan niillä on usein globaaleja heijastusvaikutuksia.

”On järkeä siirtää verotuksen painopistettä ympäristöhaittojen verotukseen työn ja yritysten verottamisesta. Tutkimusten valossa tämä ei aiheuta hiilivuotoa. Sitran selvitys antaa hyvän kannustimen ja herätteen ja toivon, että seuraava hallitus tähän tarttuu.”

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin