Venäjän sota iskee myös suomalaiseen jätehuoltoon – ”Polttoaineen hintashokki uhkaa vakavasti jätteenkuljetusyrityksiä”

Venäjän sota heijastuu jätealalle
Facebooktwitterlinkedin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut kotimaisen jätehuoltoalankin kiperään tilanteeseen.

Polttoaineiden, metallien, kemikaalien sekä kierrätys- ja käsittelylaitosten käytössä tarvittavien hyödykkeiden hinnat ovat karanneet korkeiksi.

Koronan käynnistämä ja sodan kärjistämä raaka-aine- ja komponenttipula iskee osaan jätehuollossa tarvittavasta kalustosta, etenkin vaihtolavoihin ja pakkaaviin jäteautoihin.

”Nyt kun tuli sota ja Venäjän-pakotteet, hiiliteräksen tuonti Venäjältä loppui kuin seinään talouspakotteiden vuoksi. Yleisesti ottaen tämä on aiheuttanut alalla rajoitteita saatavuuteen, mikä on nostanut hiiliteräksen hintaa”, sanoo Finncont Ympäristötuotteet Oy:n myyntipäällikkö Juha Holmström.

Hän on työskennellyt jätehuolto- ja ympäristöhuoltoalalla vuodesta 1994 lähtien eikä ole ikinä nähnyt mitään vastaavaa.

”Yritämme jatkuvasti minimoida vaikutuksia ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja.”

 

Pitkät sopimukset hankalia

Hiiliterästä käytetään esimerkiksi vaihtolavojen ja muiden tuotteiden valmistuksessa. Myös nikkelin hinta on heilahdellut, mikä vaikuttaa tiettyjen rosteristen tuotteiden valmistukseen. Rosterituotteita tarvitaan esimerkiksi vaarallisten jätteiden kuljetukseen ja varastointiin.

Öljyn hinnannousu on nostanut myös muovien hintaa, mikä heijastuu muovista valmistettuihin tuotevalikoimiin. Polyeteenin markkinahinta on noussut myös merkittävästi. Esimerkiksi muovisten jäteastioiden valmistuskuluja nostavat myös maakaasun ja öljyn hinnannousu.

”Tilanne aiheuttaa haasteita vuosisopimustarjousten hinnoittelussa. Maailmantilanteesta johtuen toimijoiden on vaikeaa tehdä pitkiä, sitovia tarjouksia. Siksi joissakin tuotteissa hinnat saattavat olla tällä hetkellä voimassa vain viikon.”

Jo koronapandemia aiheutti haasteita esimerkiksi pakkaavien jäteautojen toimituksiin, sillä tehtaita oli suljettuna, minkä vuoksi komponenteista oli pulaa. Päällirakenteiden osia, venttiileitä ja muita komponentteja jouduttiin odottamaan ja toimitusajat viivästyivät. Sota pahensi ongelmia:

”Nyt jos tilaa jäteauton, toimitusaika saattaa mennä ensi vuoden alkuun. Tämän vuoksi kannattaa toimia ajoissa”, Holmström sanoo.

 

Jätelain vaatimusten toteutus vaikeutuu

Holmströmin mukaan kriisi puhkesi pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä uudistunut jätelaki on laajentamassa kierrätyskelpoisten jätteiden kuten bio- ja pakkausjätteiden keräysvelvoitteita ensi kesästä alkaen. Juuri nyt kunnissa valmistellaan uusia kuljetus- ja urakkasopimuksia. Toisaalta yritysten pitäisi pystyä varautumaan niihin kalustohankinnoilla.

”Jätelain uudistuksen voimaantulolla oli jo muutenkin tiukka aikataulu. Nyt sodan aiheuttamien ongelmien takia toteutus muuttuu entistä hankalammaksi.”

Holmström kannustaakin tuotteita tarvitsevia olemaan hyvissä ajoin ja ennakoivasti liikkeellä sekä varautumaan normaalia pidempiin toimitusaikoihin.

”Varautumalla ja ennakoimalla voimme yhdessä löytää ratkaisut.”

 

Dieselin hinnannousu uhkaa jätekuljettajia

Noussut dieselin hinta on ajanut kuljetus- ja logistiikkayrittäjiä vaikeuksiin. Sodan alkamisen jälkeen dieselin hinta on noussut lyhyessä ajassa kymmeniä senttejä litralta.

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL varoitti maaliskuun puolivälissä julkaistussa, ylimääräisessä kuljetusbarometrissään, että yhdeksän kymmenestä kuljetusyrittäjästä sanoo polttoaineen hinnan nousun uhkaavan jo yrityksen tulevaisuutta.

Tilanne heijastuu myös jätteenkuljetusyrittäjiin, kertoo Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu:

”Tilanne heijastuu koko elinkeinotoimintaan ja myös jätehuoltoon. Polttoaineen hintashokki uhkaa vakavasti jätteenkuljetusyrityksiä.”

Lehtipuun mukaan jätehuoltoalan toimintavarmuus on sekä urakoitsijan että tilaajan yhteinen asia.

Jätteenkuljetusyrittäjät ovat vaikeuksissa, koska polttoaineen hintapiikkejä tai polttoainelisiä ei yleensä ole huomioitu sopimuksissa.

Lehtipuun mukaan YTP on keskustellut tiiviisti tilanteesta sekä jäsenyritysten että tilaajapuolen edustajien kanssa.

”Tappiolla ei voi kauaa ajaa. Ratkaisuja siihen, miten nykyisiin sopimuksiin saataisiin joustoja, haetaan yhdessä jätelaitosten edustajien kanssa. Jatkossa uusissa kilpailutuksissa olisi hyvä huomioida, että häiriönkesto rakennetaan sopimuksiin.”

 

Riittääkö työvoimaa jätealalle?

Jo koronapandemian aiheuttamat häiriöt logistiikka- ja toimitusketjuissa ovat korostuneet sodan käynnistyttyä.

”Esimerkiksi erilaiset laitetoimitusongelmat ja sirupula näkyvät myös kiertotalousalalla”, YTP:n Otto Lehtipuu sanoo.

Hän ennakoi myös työvoimapulaa:

”Olemme tottuneet, että eri toimialoilla olemme saaneet työvoimaa myös Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Jos nyt sota jatkuu, pahimmassa tapauksessa se johtaa hyvin voimakkaan rautaesiripun nousemiseen lännen ja idän välille.”

”Ainoa iso toive on, että sota loppuisi mahdollisimman pian. Se, mitä muille vaikutuksille käy, on toisarvoinen kysymys.”

 

Uusioraaka-aineita markkinoille

Toisaalta kriisillä voi olla myönteisiäkin seurauksia kiertotaloudelle. Kun neitseellisten raaka-aineiden hinnat kohoavat pilviin, jätteistä ja sivuvirroista jalostettujen kierrätysmateriaalien kilpailukyky markkinoilla kohenee.

Sota sai Euroopan havahtumaan siihen, miten riippuvaisia yhteiskunnat ovat olleet venäläisestä fossiilisesta energiasta. Tämä saattaa vauhdittaa energiasektorin vihreää siirtymää kohti uusiutuvia polttoaineita ja puhtaita energiamuotoja.

Katse on kääntynyt huoltovarmuuteen, mikä vahvistaa esimerkiksi paikallisten jäte- ja sivuvirtojen aiempaa resurssiviisaampaa hyödyntämistä.

Lannoitteiden hinnannousu puolestaan on johtanut keinolannoitteiden tarjonnan supistumiseen, mikä on kasvattanut jo kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden kysyntää.

 

Hyötyykö biokaasuala?

Biokaasuala saattaa olla yksi kriisin hyötyjistä.

”Kriisi kannustaa kiertotalouteen ja uusiutuvien energioiden sekä kierrätettyjen ravinnelähteiden käyttöön. Aiemmin kierrätysravinteita on pidetty ehkä hieman hankalana käyttää, koska levitykseen ja kuljetukseen on liittynyt kuluja. Mutta nyt kierrätysravinteiden kysyntä on selvästi kasvanut, koska väkilannoitteita ei kerta kaikkiaan ole saatavissa”, pohtii Gasumin tuotantojohtaja Ari Suomilammi.

Hän muistuttaa, että jätteistä ja maatalouden sivuvirroista tuotettu biokaasu on poikkeuksellisen kokonaisvaltainen energiamuoto, koska se vastaa yhtä aikaa sekä vihreän siirtymän, huoltovarmuuden että kiertotalouden tavoitteisiin.

Toisaalta kriisi hankaloittaa myös biokaasulaitosten operointia. Suomilammen mukaan mädätysjäännöksen jatkojalostukseen tarvitaan kemikaaleja, joiden saatavuus on joissain tapauksissa nyt kysymysmerkki.

Laitosten huoltoon tarvitaan komponentteja, joista voi tulla pulaa. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa tuotantokustannuksiin.

Suomilammi toivookin nyt hallitusohjelmassa jo päätettyjen tuki-instrumenttien nopeaa käyttöönottoa:

”Esimerkiksi kierrätysravinnetukia on odotettu jo kolmisen vuotta. Investointituet perinteiseen biokaasutoimintaan ovat junnanneet paikallaan.”

 

Nyt tai ei koskaan

Biokaasuala toivoo, että kriisi vauhdittaisi lainsäädäntömuutoksia ja toimenpiteitä, jotka lisäävät biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoa ja käyttöä.

Biokaasun ja ravinnekierrätyksen toimijat, poliitikot ja etujärjestöt kokoontuivat 17.3. pyöreän pöydän keskusteluun. Siellä biokaasu ja ravinteiden kierrätys nähtiin tärkeinä osaratkaisuina kansallisen huoltovarmuuden sekä energia- ja ravinneomavaraisuuden parantamisessa.

Ministeriöt, Keskusta, SDP, Kokoomus, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä maatalous-, energia-, kaasu-, elintarvike- sekä ympäristöhuoltosektorin toimijat pitivät toimenpiteitä biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tärkeinä.

Keskustelijat esittivät yli 80 toimenpide-ehdotusta alan vauhdittamiseen.

Suomilammi näkee, että aika on nyt otollinen sille, että biokaasun tuotantoa voitaisiin Suomessa kasvattaa tavoiteltuun neljään terawattituntiin.

Facebooktwitterlinkedin