Valtioilla on nyt tilaisuus uudistaa talouden perusteet

Facebooktwitterlinkedin

Suunnanmuutos taloudessa voisi tarjota entistä suurempia mahdollisuuksia energiatehokkuuden, kestävän infran ja virkistysrakentamisen osaajille.

 

Maailmamme on kääntynyt ylösalaisin. Suuren inhimillisen kärsimyksen lisäksi koronakriisi on murjonut talouksia. Valtiovarainministeriön huhtikuisen ennusteen mukaan Suomen talous sukeltaa 5,5 prosenttia kuluvana vuonna.

Viruksen leviämisen estämiseksi asetetut rajoitteet esimerkiksi liikkumiseen ovat talouden lisäksi leikanneet ilmastopäästöjä. Taloutemme nojaa edelleen vahvasti fossiilisen energian käyttöön. Voimalaitosten, tehtaiden, lentokoneiden ja autojen moottoreiden seisahtuessa ilmastopäästöt ovat laskeneet ennennäkemätöntä vauhtia. Maailman energiajärjestön mukaan globaalit ilmastopäästöt voisivat laskea jopa kahdeksan prosenttia kuluvana vuonna.

Syytä juhlaan ei kuitenkaan ole. Vaikka päästöt laskevatkin tänä vuonna, ilmasto jatkaa silti kuumenemisestaan: Kuluvan vuoden päästöjen ennustetaan olevan noin 30 gigatonnia eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa edelleen kuumentaen ilmastoa.

Ilmastokriisin ratkaisemisen kannalta käsissämme on kriittinen vuosikymmen. Meidän tulisi puolittaa globaalit ilmastopäästömme vuoteen 2030 mennessä päästäksemme Parisiin ilmastosopimuksen mukaiselle polulle päästöjen vähentämisessä. Meidän täytyy muuttaa tapaamme tuottaa energiaa ja materiaaleja sekä kulutuskäyttäytymistämme, muuten päästöjen korona-aikainen väheneminen jää vain lyhytaikaiseksi ilmiöksi.

Ratkaisevassa roolissa ovat valtioiden elvytyspaketit. Kestävässä elvytyksessä vauhditetaan taloutta ja työllisyyttä puhtaan energian ja kiertotalouden ratkaisuilla ja luonnon monimuotoisuutta tukevilla toimenpiteillä. Ruskeassa elvytyksessä satsataan päästöintensiiviseen ja luonnonvaroja kuluttavaan teknologiaan.

Suomessa valtioneuvosto pyysi keväällä ehdotuksia kestävän elvytyksen toimenpiteistä. Asiaa selvittänyt työryhmä näki, että elvytyspanostuksia tulisi suunnata esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tavalla, joka pienentää energian kulutusta välittömästi. Esimerkkejä tällaisista toimista ovat yksityisille ja julkisille suunnattu tuki öljylämmityksestä luopumiseen sekä tuki koulujen ja päiväkotien remontoimiseen energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi tai kotitalousvähennyksen korotus energiatehokkuuskorjauksiin.

Panostukset kuntien kestävään infraan, kuten kevyen liikenteen väyliin, helpottaisivat kestävän liikkumistavan valintaa. Lisätuella sähkö- ja kaasuasemien latausinfran rakentamiseksi vauhditettaisiin puolestaan siirtymää kestävämpiin käyttövoimiin.

Työryhmä ehdotti myös tukipakettia lähivirkistyskohteiden, kuten luontopolkujen ja muiden ulkoilukohteiden rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Koronakriisin aikana lähivirkistyskohteiden suosio on noussut. Ne ovat tarjonneet monelle kaupunkilaiselle helpotusta arkeen sekä uuden kosketuksen luontoon.

Päinvastoin kuin menneinä vuosikymmeninä on totuttu uskomaan, kestävät ratkaisut tarjoavat työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka osaltaan ovat ratkaisemassa aikamme suurinta ongelmaa.

 

Outi Haanperä

Kirjoittaja on projektinjohtaja Sitran ilmastoratkaisuissa.

 

Kuva: Sitra/ Miikka Pirinen

Facebooktwitterlinkedin